Program

Torsdag 29.1.2026 Turun yliopisto, Arcanum

Abstract finns tillgängligt via följande länk: Abstraktikirja_2026

9.00 Registrering (Arcanum, aula)

9.20 Öppningsord (Arcanum, Aava)

9.30‒10.30 Keynote – Asko Nivala (docent, specialforskare, Turun yliopisto): Turkkilainen shakkikone: Ajattelevat koneet romantiikan aikakaudella

10.30‒12.00 Sessioner 1-4

1. Viranomaiskontrolli ja marginaalit. Pj. Noora Viljamaa (A112)

Kristiina Kalleinen: Sensuuri ja sananvapaus Suomen suuriruhtinaskunnassa
Katja Palokangas: Tarinallistaminen – kenen ääni pääsee kuuluviin?
Kai Viiliäinen: Kontrollia ja toimijuutta: Irtolaisten elämänkulun hahmottuminen viranomaislähteissä

2. Kulttuurikontaktien kipupisteitä 1800-luvulla. Pj. Kati Mikkola (A269)

~~Tomi Huttunen: Carl Gustaf Ottelinin venäläiset koettelemukset 1800-luvun alussa~~
Mika Pylsy: Venäläisen kirjallisuuden tšuhnittelua 1800-luvulla > till session 12
~~Tintti Klapuri: Dmitri Buharovin seikkailut Saamenmaalla 1880-luvulla~~

3. Elämä ja taide ‒ Kirjallisia muistomerkkejä taiteilijoista. Pj. Maarit-Leskelä-Kärki (A269)

Hanne Selkokari: Elämä ja taide -kirjojen julkaisut 1880-luvulta 1950-luvulle
Tuija Hautala-Hirvioja: Juho Kyyhkysen yritys tuoda saamelaiset Suomen taiteen kuvastoon

4. Kuratoidut tunteet ‒ Suullis-kirjallisten aineistojen tunteiden esittäminen pitkällä 1800-luvulla. Pj. Hanna Karhu ja Niina Hämäläinen (A270)

Niina Hämäläinen: Surusanat ja kansakunnan kertomus
Hanna Karhu: Suhtautuminen iloon 1800-luvun lopun rekilauluissa sekä kansanlauluihin viittaavassa runoudessa
Asta Sutinen: Huviposti yhteisönormeja horjuttamassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä

12.00‒13.15 Lunch (på egen bekostnad)

13.15‒14.45 Sessioner 5‒8

5. Eläimiin liittyviä uskomuksia ja tarinoita 1800-luvulla. Pj. Otto Latva (A269)

Aino Jämsä: Elättikäärmeet 1800-luvun suomalaisessa lehdistössä ja kirjallisuudessa
Reeta Kangas: Viekkaita kettuja ja pullistelevia sammakoita: Eläinkäsitykset 1800-luvun alun suomalaisissa lapsille suunnatuissa faabeleissa
Otto Latva: Noiduttu karhu ja valistunut metsästäjä – Luokkaerot ja luontokäsitykset 1800‑luvun suomalaisessa lehdistössä

6. Ihmiset ja elämäkerrallisuus aatteissa ja ideaaleissa. Pj. Heli Rantala (A112) (tvåspråkig session)

Eliel Kilpelä: Radikal adelsman och politiserande bibliotekarie: Georg Schauman mellan fält och ideologier vid sekelskiftet
Charlotta Wolff: Rosor utan tagg, eller den menlösa odödligheten: romantikens biografiska litteratur om 1700-talsförfattaren Gustav Philip Creutz
Elina Saloranta & Olga Heikkilä: “M. Foss wrote as usual”

7. Museot tarinallisuuden paikkoina. Pj. Susanna Lahtinen (A270)

Susanna Lahtinen & Bengt Selin: Museoiden tarinat videoiden välityksellä
Maiju Tuisku: Laitakaupungin tarinat – tieto, tunteet ja tarinallisuus Luostarinmäen museokorttelissa
Johanna Seppä: Kohtaamisia taiteen tarinoissa – Wäinö Aaltosen kirjeet museon yleisötyön lähtökohtana

8. Kertomuksia ja kokemuksia merenkulusta. Pj. Josefine Sjöberg (A285) (tvåspråkig session)

Robert Louhimies: Passagerarsjöfart innan ångfartyg? Upplevelser av resor till sjöss på tröskeln till det moderna 1795–1843
Sakari Salokannel: 1800-luvun lopun aikalaiskokemus rannikkopurjehduksesta ja myöhemmät muistelmat

14.45‒15.15 Kaffepaus (Arcanum, aula)

Obs! Efter kaffepausen hålls keynote-föreläsningen i Arken (Åbo Akademi)!

15.15‒16.15 Keynote ‒ Anna Sundelin (docent, universitetslektor, Åbo Akademi): Att göra fruntimmer till modedockor och skapa sprättar av manfolk: berättelser om kvinnlig företagsamhet i 1800-talets Finland (Åbo Akademi, Arken, Helikon 202)

16.30‒18.30 Sessioner 9‒12

9. Elämäkerrallisuuden ulottuvuuksia I. Pj. Noora Viljamaa (A112)

Mariaana Korpela: 1700- ja 1800-lukujen vaihteen asiakirjojen uudelleenkäyttö yksilön elämäntarinan rakentamisessa
Raita Merivirta: Kap-kolonian aatelisen varakuvernöörin ja arabialais-damaralaisen kaunottaren tytär? Rosa Clayn sepitetty alkuperä ja digitaalisten tutkimusmenetelmien luomat mahdollisuudet
Satu Sorvali: Päätoimittaja Aurora Olinin elämäntarina – epäonnistumisia ja edelläkävijyyttä
~~Kirsi Vainio-Korhonen: Väärentäjä ja kulkukauppias 1800-luvun alun Suomessa – miten kirjoitan elämäkerran ilman egodokumentteja?~~

10. Tiedonvälityksen muodot ja toimijat. Pj. Mikko Myllyntausta (A269) (tvåspråkig session)

Julia Dahlberg: Självmord i föreläsningssalen och valpar utan svans. Kunskap och skrönor om darwinismen i finländsk offentlighet 1859–1879
Liisa Kunnas: Suomalaisen esihistorian tarinallistaminen ja visualisointi 1800-luvun loppupuolella
Juhana Saarelainen: Tietoa lapsille 1800-luvulla: Antero Wareliuksen lasten ja nuorten tietokirja Enon opetuksia luonnon asioista (1845)
Jörgen Scholz: Carl Gustaf Estlander om kulturförmedlingen i Finsk Tidskrift

11. Digitaalisia ja määrällisiä lähestymistapoja tietoon ja tarinoihin. Pj. Petri Paju (A270)

Jussi-Pekka Hakkarainen: Kansalliskirjaston digitaalisten kokoelmien uusi jäsennys
Kati Kallio: Kirjallisten runomuotoisten tarinoiden vastaanotto suullisessa kulttuurissa
Heikki Kokko: Kokemus, narratiivi ja tieto 1800-luvun lehdistön paikalliskirjekulttuurissa:Teoreettinen lähestymistapa
Julia Matveeva & Leo Lahti: Sukupuolen ja kirjallisuuslajin yhteyksien kvantifiointi 1800-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa

12. Kerrotut subjektit ja toimijat kirjallisuudessa ja taiteessa. Pj. Maarit Leskelä-Kärki (A285)

Mika Pylsy: Venäläisen kirjallisuuden tšuhnittelua 1800-luvulla
Alonzo Heino: Saksalaisen pessimismikiistan kaikuja 1800–1900-luvun taitteen kuvataidekeskustelussa
Ville Hämäläinen & Riikka Pirinen: Äkillistä kehitystä: epifania 1800-luvun Bildungsromanissa
Ildikó Sirató: Väärentäminen tai uudelleentulkinta. Historiallisessa muutosprosessissa nostalgilaiseksi muodostuneet lähimenneisyyden tapahtumat ja kertomukset

Samkväm från 18:30 framåt (Arcanum, aula)

Efter samkvämet kan man fortsätta kvällen tillsammans på Panimoravintola Koulu (Eriksgatan 18).

Fredag 30.1.2026 Åbo Akademi, Arken

9.00 Registrering

9.15‒10.45 Sessioner 13‒16

13. Näkymättömät – naiset elinkeinoharjoittajina 1800-luvun lopun suomalaiskaupungeissa. Pj. Jarkko Keskinen (C101, Westermarck) (tvåspråkig session)

Sanna Kuusikari: Yksi nimi arkistoissa – kokonainen elämä: mikrohistoriallinen matka 1800-luvun yrittäjänaisen maailmaan
Jenni Markuksela: ”Työ on ollut hänelle ilo” – Katri Antell oululaisena naisyrittäjänä 1800-luvun lopulla
Anna Sundelin: Betty Berghs kappmagasin och andra platser för kvinnlig företagsamhet i Vasa kring sekelskiftet 1900

14. Näkökulmia sairauteen ja vammaisuuteen. Pj. Ann-Catrin Östman (A102, Armfelt) (tvåspråkig session)

Evelina Wilson: Hälsoplikten. Hälsa och sjukdom som praktik och sociokulturellt kapital i finländska ståndsfamiljers liv på 1800-talet
Jenni Kuuliala: Sairaus, lääketiede ja maskuliinisuus: Sir Augustus d’Estén (1794–1848) tapauksen uudelleenarviointia
Laura Kokko: ”Ehkä tämä kuuloherkkyyden aikainen menetys muodostui monessa suhteessa ratkaisevaksi tekijäksi kehityksessäni” – Volter Kilpi ja huonokuuloisuuden kokemus

15. Yksilöistä yhteisöön ‒ Tarinallisuus historiallisessa biografiassa. Pj. Leila Koivunen (E201, Camera Obscura)

Terhi Kivikoski: Kokemuksen ja ammatti-identiteetin rakentuminen kultaajakisälli Berndt Kahlrothin matkakertomuksessa
Sonja Aarniola-Järvinen: Charlotta von Schantzin elämänkulkua ja opettajuutta rakentamassa
Silja Ruonaniemi: Kenraalimajuri Charles Gordonin marttyyrikuoleman kuvaus osana kansallista ja imperialistista voittotarinaa

16. Kerronta rituaalispesialistien ja virantoimittajuuden muovaajana. (E101, Radiatorn) Pj. Karolina Kouvola

Karolina Kouvola: Lukkareita monenmoisia: Lukkareiden rooli 1800-luvun maaseutuyhteisön muistissa
Tuukka Karlsson: ”En tietäjä är en maktig man”: Rituaalispesialistien diskursiivinen rakentuminen 1800-luvun sanomalehdistössä
Roope Kotiniemi: “Turjiihen taikapussiloissa”: Tietäjän taikapussi uskomusperinteen ilmiönä

11.00‒12.00 Keynote ‒ Kati Launis (professor i litteratur, Itä-Suomen yliopisto): Miten kertoa kirjallisuushistoriaa? Suomi, 1800-luku ja suuri lukematon (A102, Armfelt)

12.00‒13.15 Lunch (på egen bekostnad)

13.15‒15.15 Sessioner 17‒20

17. Elämäkerrallisuuden ulottuvuuksia II. Pj. Miira Vuoksenranta (C101, Westermarck)

Elsa Hietala: Sanellut sanat ja taloudenhoitaja Regina Antintyttären elämä
Ulla Ijäs: Collanit perheen muiston vaalijoina
Anna Kuismin: Dominoivan äidin tapaus – ajanomaista vai erityistä? Valokeilassa Tallgrenin naisten elämä
Tarja Savolainen: Opettaja Selma Alanderin elämäkerta – projektin esittely

18. Kertomusten Pohjois-Amerikka, siirtolaiset ja lehdistö. Pj. Saijaleena Rantanen (E201, Camera Obscura)

Samuli Korkalainen & Saijaleena Rantanen: Haavemaa – Musiikki ja siihen liittyvät kertomukset Pohjois-Amerikan suomalaissiirtolaisuuden tutkimusaineistona
Petri Paju: Kadonneet lehdet, hävinneet tarinat? Amerikansuomalaisten lehdistöä tutkimassa
Kirsti Salmi-Niklander: Iikka Ilkkanen, hindujumala Tvashtri ja pieni kerjäläispoika. Ylirajaisia kertomuksia Pohjois-Amerikan suomalaislehdistössä
Riitta-Ilona Pummi-Kuusela: ”Ota kaikesta neuwo” – 1800-luvun lastenlehtien tarinat moraalikasvatuksen välineinä

19. Kertomusten ja kerrostumien kaupunkitila. Pj. Topi Artukka (A102, Armfelt)

Veikka Kilpeläinen: Tilan käyttö ja ajallinen monikerroksisuus Helsingissä 1820–1868: kertomuksia katoavasta kaupungista
Suvi Leukumaavaara: The life of Herman Gesellius – researching the unresearchable
Katja Raunio: Tarina työväenluokasta 1850-luvun kaupunkisuunnittelussa
Liisa Vuonokari-Bomström: Arkistorakennukset historian esittämisen tapana

20. Mustasta Raamatusta meditaatioon. Pj. Julia von Boguslawski (E101, Radiatorn)

Julia von Boguslawski: Teosofia ja antroposofia järjen ja kokemuksen valossa punnittavana tietona
Mila Santala: Kertomuksellinen esoteria: Tiedon tuottaminen Elsa Heporaudan tuotannossa
Boris Brander: Musta Raamattu – Työväen loitsukirja?
Sofia Silvén: Lusifer valonkantaja: kerronta yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä

15.15‒15.45 Kaffepaus

15.45‒17.15 Sessioner 21‒24

21. Kerrotut yhteisöt. Pj. Heidi Hakkarainen (E201, Camera Obscura)

John Björkman: Kertomalla rakennettu yhteisö. Metsien tarinapaikat ja yhteisöllinen historiankerronta
Reetta Eiranen: ”Kansallinen me”: tekstuaalinen ja kerronnallinen rakentuminen kansalaisyhteiskunnassa
Ringa Takanen: Myytin ja menneisyyden risteyksessä – R.W. Ekmanin Kuningas Fjalar -maalauksen kerronnalliset ja materiaaliset kerrostumat yhteisön tietoisuutta ja muistia sommittelemassa

22. Materiaa, tiloja ja tarinoita: tiedon elementtien jäljillä. Pj. Taina Syrjämaa (A102, Armfelt)

Sirkku Pihlman: Kasvien ja tilallisten muistojen kertomaa. Yläneen Uudenkartanon ja Huvituksen 1800-luvun puutarhatietoa tavoittamassa ja arvioimassa
Leila Koivunen: Liikkuvat esineet ja muuntuvat kertomukset. Martti Rautasen vuonna 1891 Suomeen tuomat afrikkalaisesineet tiedon ja tarinoiden välittäjinä
Taina Syrjämaa: Kolmiulotteisia tarinoita: etnografiset dioraamat Suomen ensimmäisessä yleisessä näyttelyssä vuonna 1876

23. Elätti, huutolainen, kasvatti vai fosterbarn? Perheisiin sijoitettujen lasten historiaa Suomessa 1800-1900-luvulla. Pj. Tuomas Jussila (E101, Radiatorn) (tvåspråkig session)

Noora Viljamaa: Varjoihin jääneet – elätehoitoon sijoitettujen lasten elämäntarinat 1800-luvun Turussa
Maria Syväniemi: Sijoituslapsia monessa sukupolvessa
Josefine Sjöberg: Fosterbarnet Carl Ottos levnadsbana – från hittebarn till kammarskrivare och förfalskare

24. Musiikki, taide ja tähteys. Pj. Mikko Saira (C101, Westermarck) (tvåspråkig session)

Irja Kajander-Vierkens: ”Sitä iltaa ei hevillä unohda se, joka sai olla mukana”. LKT Adolf Johannes (Hannes) Hällströmin (1869–1947) musiikkiharrastus 1800-luvulla
Ilari Lehtinen: De origine Societatis Musicae Aboensis AD 1790 – Sökandet av rötterna av Musikaliska Sällskapet i Åbo
Hannu Salmi: Jenny Lind -mania. Sukupuoli ja julkisuuden globaalit kytkennät 1800-luvulla

17.15 Avslutningsord (Armfelt)