Nuoria näkemyksiä & konkareiden kokemuksia

Mitä tapahtuu, kun laitetaan joukko nuoria brainstormaamaan tulevaisuusskenaarioita eri alojen ammattilaisten kanssa? Onko nykyopiskelijoilla annettavaa työelämän koulimille?

TSE exen tarjoama mahdollisuus osallistua JOKO41:n toteutukseen kurssilaisten ja luennoitsijoiden rinnalla antoi vastauksen muun muassa yllä mainittuihin kysymyksiin. Uudistettu JOKO maustettiin hyppysellisellä nuorten visioita ja toisaalta kauppakorkeakoulun tuoreimpia oppeja, kun me allekirjoittaneet ja muutama muu opiskelija-aktiivi osallistuimme lähiopetuspäiviin molemmin puolin vuodenvaihdetta.

Bisnesmalleja, somea ja biohakkerointia

JOKO41-twitter-capture
Tilannepäivitys Twitterissä: Opiskelijat valmistautumassa puheenvuoroonsa.

Uudet liiketoimintamahdollisuudet olivat joulukuun alun lähijakson pääteemana.  Aiheesta luennoi itseoikeutetusti TSE:n oma kasvatti, ehtymätön puhuva pää, ja olemassa olevien rakenteiden äänekäs kyseenalaistaja Pasi Malinen.

Toinen teemoista oli sosiaalinen media, jonka puitteissa me diginatiivit kerroimme sometyökalujen mahdollisuuksista organisaation sisäisessä viestinnässä käyttäen esimerkkinä omaa rakasta opiskelijayhdistystämme Turun KY:tä. Monille suomalaisille sosiaalinen media on tähän mennessä tarkoittanut lähinnä Facebookia mutta palveluiden määrä ja suosio kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi maailmalla jo vuosia käytetty Twitter on saavuttanut suuret massat Suomessa vasta viime vuonna; Kuitenkin kysyessämme palvelun suosiosta luennolla vain pieni osa JOKO-kurssilaisista ja vielä pienempi osa heidän edustamistaan organisaatioista visertää maksimissaan 140 merkin pituisia viestejä. TSE exe ja exeläiset toki palvelusta löytyvät.

Luento jatkui ICT-teemalla kun digitaalisen murroksen ammattilainen Teemu Arina kertoi tulevaisuuden osaamisesta, pilviyhtiöistä ja niihin liittyvistä työelämän kulttuurimuutoksista. Organisaatioiden informaation hallinnasta poikettiin myös henkilökohtaiselle puolelle, sillä Teemu kertoi lopuksi  Suomessa vielä varsin nuoresta ilmiöstä nimeltä biohakkerointi. Yksinkertaistaen sanottuna biohakkeri on omasta terveydentilastaan ja suorituskyvystään kiinnostunut ihminen, joka tutkii elintapojaan ja -toimintojaan erilaisten teknologisten apuvälineiden keinoin ja analysoi saamiaan tuloksia. Teemu on alan johtavia pioneereja Suomessa sekä yksi vastikään ilmestyneen Biohakkerin käsikirjan tekijöistä.

Lopuksi keskustelimme mahdollisuudesta kytkeä biohakkerointi someen ja työelämään – entä jos tulevaisuudessa bonusten perusteena käytettäisiin työssä menestymisen ohella myös työntekijän fyysistä kuntoa? Voidaanhan ajatella, että terveellisesti elävä työntekijä todennäköisesti sairastaa harvemmin ja on muutenkin muita tehokkaampi. Olisitko sinä valmis kilpailemaan työyhteisössä terveydellä?

Nykyisyyden kyseenalaistamisesta tulevaisuusskenaarioihin ja mustiin joutseniin

Tulevaisuus oli tapetilla myös tammikuun lähijaksossa kun tulevaisuustutkija Olli Hietanen perehdytti meidät giga-, mega-, meta- ja antitrendeihin – mustia joutsenia ja heikkoja signaaleita unohtamatta. Opimme, että tulevaisuuden sijaan tulisi oikeastaan puhua tulevaisuuksista – onhan edessämme lukematon määrä vaihtoehtoisia skenaarioita, ja se lopulta toteutuva on ainakin osittain arvovalinta; Millaisen tulevaisuuden me haluamme? Miten tänään tekemämme valinnat ja päätökset vaikuttavat tulevaisuuteemme? Mahdollisia tulevaisuuksia ajatellessa ainoastaan muutos on varmaa.

Meneillään oleva teknologinen murros ja Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksien pohtiminen kuuluivat myös osaksi Ollin luentoa. Erityisen ajankohtaisen teemasta teki vastikään mediassa paljon huomiota saanut ETLAn raportti,jossa tietotekniikan arvioitiin uhkaavan jopa joka kolmatta suomalaista työpaikkaa.

Olli muistutti luennolla (kuten myös mediassa), että onneksemme robotisaation, biotekniikan ja 3D-tulostamisen kehitys luovat myös uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia Suomessa: Tulevaisuudessa saatamme viljan sijaan kasvattaa pelloillamme biomateriaaleja ja -komponentteja. Metsänomistajat puolestaan voisivat teollisuuden raaka-aineen kasvattamisen sijaan tehdä tiliä esimerkiksi lisensoimalla puitaan luonnonystävien omiksi hiilinieluiksi.

Pohdimme Suomen kilpailutekijöitä myös tulevaisuustyöpajassa, jossa meidät jaettiin kolmeen pöytäryhmään siten, että kussakin oli yksi meistä opiskelijoista. Aivoriihen tuloksena yllättäen kaikki kolme pöytäryhmää  arvioivat Suomen puhtaan luonnon ja yhteiskunnan yleisen toimivuuden kansallisiksi kilpailuvalteiksemme yhä vuonna 2050. Loppujen lopuksi löysimme kaiken taustalta kattavan ilmaisen koulutusjärjestelmän, joka kasvattaa meistä kunnon kansalaisia ja mahdollistaa yhteiskuntarauhan säilymisen.

MOOC – Kirsikat globaalista koulutuskakusta kotisohvalla köllötellen?

Myös opiskelun ja yliopistojärjestelmän tulevaisuus saivat osansa Ollin luennolla, kun puheeksi tulivat viime aikoina yleistyneet ilmaiset verkkokurssit (Massive open online course, MOOC). Internet mahdollistaa jatkuvasti laajentuvan valikoiman aikaan ja paikkaan sitomatonta, yhä laadukkaampaa opetusta, mikä puolestaan haastaa yliopistot ja muut perinteiset koulutusintituutiot pohtimaan omia vahvuuksiaan ja tarjontansa laatua.

Luennon innoittamana Eetu päätti ryhtyä sanoista tekoihin ja ilmoittautui Columbian yliopiston kestävää kehitystä käsittelevälle verkkokurssille. Ilmaisen kurssin pitää maailmankuulu ekonomisti ja mm. YK:n pääsihteerin erityisavustajakin toimiva Jeffrey D. Sachs ja se täydentää erinomaisesti Eetun jo TSE:ssä suorittamia vastuulliseen liiketoimintaan liittyviä opintoja sekä mahdollistaa ammatillisen verkostoitumisen globaalisti.

Verkon lukuisista mahdollisuuksista huolimatta olemme opiskelijoiden kesken yhtä mieltä siitä, ettei mikään teknologia (ainakaan vielä) voita perinteistä kasvotusten tapahtuvaa keskustelua. Siihen tarjoutuu erinomainen mahdollisuus TSE exen Top Management Forumissa 27.3.2014. Toisena mainoksena ilmoitettakoon, että syksyllä alkavan JOKO42:n haku on nyt auki!

Kevät tulee tänä vuonna ennätysaikaisin ja Twitterin lisäksi pikkulinnut visertävät myös puistoissa. Topparissa, tulevaisuudessa tai vähintäänkin somessa tavataan!

Eetu Simpanen
Eetu Simpanen
Twitterissä @EetuSi
Olli Tehikari
Olli Tehikari
Twitterissä @OlliTehikari
Jussi Heikkonen
Jussi Heikkonen
Twitterissä @jussiheikkonen

PS. Lisää ajatuksiamme liiketoiminnasta, opiskelijaelämästä ja muista ajankohtaisista teemoista voit kuulla seuraamalla meitä Twitterissä oheisten nimimerkkien avulla!