{"id":229,"date":"2014-08-13T09:43:21","date_gmt":"2014-08-13T07:43:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/tseexe\/?p=229"},"modified":"2014-08-13T09:43:21","modified_gmt":"2014-08-13T07:43:21","slug":"kirjoittamalla-maailma-valmiiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/2014\/08\/13\/kirjoittamalla-maailma-valmiiksi\/","title":{"rendered":"Kirjoittamalla maailma valmiiksi?"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><span style=\"color: #c0c0c0\">Kirjoittanut:\u00a0<em><span style=\"font-weight: bold;font-style: inherit\">Keijo Koskinen<\/span><\/em><\/span><\/p>\n<p><em><strong>Korkeakouluja pidettiin aikanaan itseoikeutettuina j\u00e4rjen \u201dkirkkoina\u201d, jotka jakoivat sivistyst\u00e4, pitk\u00e4lle jalostettua tutkittua tietoa ja n\u00e4kemyst\u00e4 maailmasta ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4 kirjoina, artikkeleina ja puheenvuoroina. Nyttemin tieteentekij\u00f6iden asemaa haastaa suuri joukko monentasoisia asiantuntijapalveluita tarjoavia toimijoita. Saatavilla oleva informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt tiedonjanoisen yleis\u00f6n k\u00e4siin erityisesti netin ja digitalisoitumisen ansiosta. Ovatko korkeakoulut menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n konsulttitalojen, ajatushautomojen ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen usein ter\u00e4v\u00e4n informaation rinnalla?<\/strong><\/em><\/p>\n<h2>Sit\u00e4 saa mit\u00e4 mittaa<\/h2>\n<p>Olisi \u00e4lyllisesti ep\u00e4rehellist\u00e4 vastata edell\u00e4 esitettyyn kysymykseen yksiselitteisesti vain ett\u00e4 \u201deiv\u00e4t ole\u201d vetoamalla korkeakoulujen laissa kirjattuun asemaan tutkimuksen, opetuksen ja sen kolmannen teht\u00e4v\u00e4alueen eli yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteuttajana. Korkeakoulut ja lukuisat muut oppilaitokset ovat syyllistyneet oman kuoppansa kaivamiseen. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on toisaalta tuloksellisuuden mittaaminen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, mutta my\u00f6s linnoittautuminen omiin kammareihin ja omien tieteenalojen foorumeille. Kuulemme liian harvoin rohkeita, n\u00e4kemyksellisi\u00e4, kantaaottavia puheenvuoroja.<\/p>\n<p>Korkeakoulut suoltavat vuosittain kasap\u00e4in artikkeleita, raportteja, graduja ja v\u00e4it\u00f6skirjoja \u2013 paljon informaatiota! Mutta informaatio on eri asia kuin merkitys. <strong>George Dysonia<\/strong> siteeraten <em>\u201dinformation is cheap, meaning is expensive\u201d<\/em>. Korkeakoulujen suoltaman tiedon joukossa on toki paljon kovaa tavaraa; tulkintoja, ymm\u00e4rryst\u00e4 ja merkityst\u00e4 \u2013 mutta tosiasia on, ett\u00e4 tekstin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 maailmaa ei valmiiksi rakenneta. Miss\u00e4 ovat aikakautemme Aristoteleet, da Vincit ja Goethet?<\/p>\n<h2>Todellisuus ei ole vain joukko kesken\u00e4\u00e4n kilpailevia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4<\/h2>\n<p>Maailma on monimutkainen paikka ja sen kompleksisuuden aste sek\u00e4 syklien nopeus n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pikemminkin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kuin v\u00e4henev\u00e4n. Yksinkertaisia selityksi\u00e4 ei kannata etsi\u00e4, vaikka sellaisiin onkin mukava uskoa. Kukaan ei omista todellisuutta ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tulevaisuutta. Omat rahansa likoon laittaneen bisnesmiehen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna kenen tahansa h\u00e4nen yritykselleen neuvoja tarjoavan tahon on helppo olla asiantuntija ilman henkil\u00f6kohtaista riski\u00e4.<\/p>\n<p>Tarvitsemme t\u00e4ss\u00e4 ajassa paljon, ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin koskaan ennen, kriittist\u00e4 ter\u00e4v\u00e4\u00e4 systeemist\u00e4 ajattelua; kyky\u00e4 etsi\u00e4, jalostaa, pyrki\u00e4 eteenp\u00e4in ja ratkaista ongelmia. Ei riit\u00e4 ett\u00e4 on paljon niukkaa, kriittist\u00e4 niche-osaamista. Ei riit\u00e4 ett\u00e4 on fiksuja konsepteja ja strategioita, eik\u00e4 riit\u00e4 ett\u00e4 on maailman hienoimpia laitteita. Uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 tieteen tai bisneksen avauksia ei tapahdu ilman ett\u00e4 joku tekee ne mahdolliseksi, mahdollistaa tulevan.<\/p>\n<p>Monia nykyisin itsest\u00e4\u00e4n selvyyten\u00e4 pidettyj\u00e4 talouden, tuotannon ja yhteiskunnan rakenteita ja prosesseja on kyett\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n vakaan yhteiskunnallinen kehityksen varmistamiseksi. Todellisuus, jossa el\u00e4mme, ei koostu vain kesken\u00e4\u00e4n kilpailevista m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4. Se ei ole vain joukko tarinoita jatkuvasta edistyksest\u00e4 tai sen vastinparista rappiosta. Nyt el\u00e4vill\u00e4 sukupolvilla on vastuu tulevista polvista ja pallon pit\u00e4misest\u00e4 edes kutakuinkin elinkelpoisena.<\/p>\n<p>Suomalaisen yhteiskunnan ja tieteentekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 vastuu tarkoittaa osaavan, ajattelevan ja kansantaloudellisesti tuottavan ty\u00f6voiman kouluttamista sek\u00e4 korkeakoulujen verkostokumppaneiden kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tavoitteellista yhteisty\u00f6t\u00e4. Erityisesti viimeksi mainittua on kyett\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti ja t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan koko verkoston laajuudella omia organisaatiotaan ja alojaan haastavia tulisieluja.<\/p>\n<h2>Korkeakoulut yhteiskunnallisena katalyyttina<\/h2>\n<p>Maailma ei pys\u00e4hdy eik\u00e4 tule valmiiksi. Tulevaisuuskaan ei vain \u201dvalu yllemme\u201d vaan sit\u00e4 voidaan rakentaa m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisin valinnoin. Globaali talous on tehnyt vanhasta kolmen tuotannontekij\u00e4n yhdistelm\u00e4st\u00e4 kompleksisen. Niukkenevien aineellisten resurssien vuoksi aineettomien resurssien ja erityisesti merkityksellisen tiedon asema on entisest\u00e4\u00e4n korostunut.<\/p>\n<p>Olen v\u00e4lill\u00e4 pelonsekaisin tuntein seurannut yritysten arjessa tapahtuvaa tekemist\u00e4. Erityisesti investointikeskeisest\u00e4 vaiheesta vaurauskeskeiseen siirtyneiss\u00e4 yrityksiss\u00e4 voi havaita tehottomia prosesseja, osaamisen siiloutumista, sokeutta bisnesymp\u00e4rist\u00f6n tulossa oleville suurillekin muutoksille, liikaa pysyvyytt\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 tarvitaan tuoreita ajatuksia ja toisaalta liian nopeaa osaajien vaihtuvuutta siell\u00e4, miss\u00e4 tarvittaisiin kokemusta ja kyps\u00e4\u00e4, vakaata orkestrointia tai kyky\u00e4 innostaa ryhm\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n uusia fiksuja ratkaisuja. Julkisyhteis\u00f6iss\u00e4 tilanne on tyypillisesti viel\u00e4 surkeampi.<\/p>\n<p>Oppiminen ja kehitt\u00e4minen eiv\u00e4t voi usean vuoden ajan jatkuneessa taantumassakaan olla vain toistuvasti laiminly\u00f6ty investointi. Ne ovat p\u00e4invastoin henkivakuutus ja tae sille, ett\u00e4 taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa voidaan toteuttaa my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on korkeakoulujen ja niiden verkostokumppaneiden t\u00e4rkein sarka; etsi\u00e4, tutkia ja jalostaa luovia ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin. Olemassa olevan tiedon \u00e4\u00e4relle tarvitaan rohkeita, erilaisia el\u00e4m\u00e4nkokemuksia hankkineita osaajia, ennakkoluulottomia tekij\u00f6it\u00e4, jotka rakentavat uusia merkityksi\u00e4 ja entist\u00e4 parempaa todellisuutta. J\u00e4rjen \u201dkirkot\u201d lunastavat paikkansa muuttuvassa maailmassa avaamalla ovensa aiempaa enemm\u00e4n auki yhteisty\u00f6lle. Niiden on kyett\u00e4v\u00e4 toimimaan paitsi kriittisin\u00e4 merkityksellisentiedon tuottajina, my\u00f6s riippumattomina katalyytteina, kollaboraattoreina ja kehitt\u00e4misen sparraajina.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittanut:\u00a0Keijo Koskinen Korkeakouluja pidettiin aikanaan itseoikeutettuina j\u00e4rjen \u201dkirkkoina\u201d, jotka jakoivat sivistyst\u00e4, pitk\u00e4lle jalostettua tutkittua tietoa ja n\u00e4kemyst\u00e4 maailmasta ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4 kirjoina, artikkeleina ja puheenvuoroina. Nyttemin tieteentekij\u00f6iden asemaa haastaa suuri joukko monentasoisia asiantuntijapalveluita tarjoavia toimijoita. Saatavilla oleva informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 on&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4771,"featured_media":7140,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[46,48],"tags":[],"class_list":["post-229","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kehittaminen","category-oppiminen"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":229},"taxonomy_info":{"category":[{"value":46,"label":"kehitt\u00e4minen"},{"value":48,"label":"oppiminen"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-content\/uploads\/sites\/1419\/2014\/08\/kirjoituskone-e1407841008778-1.jpg",641,426,false],"author_info":{"display_name":"emlkauutufi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/author\/emlkauutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":46,"name":"kehitt\u00e4minen","slug":"kehittaminen","term_group":0,"term_taxonomy_id":46,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw","cat_ID":46,"category_count":10,"category_description":"","cat_name":"kehitt\u00e4minen","category_nicename":"kehittaminen","category_parent":0},{"term_id":48,"name":"oppiminen","slug":"oppiminen","term_group":0,"term_taxonomy_id":48,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw","cat_ID":48,"category_count":13,"category_description":"","cat_name":"oppiminen","category_nicename":"oppiminen","category_parent":0}],"tag_info":false,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/229","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4771"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=229"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/229\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=229"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=229"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/exe\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=229"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}