Aina on lupa jännittää

Istut seminaarissa, seuraavaksi on sinun esitelmäsi vuoro. Huomaat pulssisi kiihtyvän, kädet alkavat täristä, hikoiluttaa ja suuta kuivaa. Sinua jännittää. Mutta miksi? ”Jännittäminen on meihin sisälle rakennettu systeemi. Kun ihminen on uhkaavassa tilanteessa, autonominen hermosto aktivoituu ja seurauksena on erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita”, vastaa Turun yliopiston kielikeskuksen puheviestinnän opettaja Timo Joenpelto, joka vetää yhdessä opintopsykologin kanssa esiintymisvarmuuden kehittämisen kursseja.

Joenpellon mukaan noin kolmannes korkeakouluopiskelijoista tuntee jännittävänsä esiintymistilanteissa. ”Kyseessä ei ole mikään marginaali-ilmiö, vaikkei sitä välttämättä yliopistossa yleisesti tunnustetakaan”, Joenpelto toteaa. ”Jännittämisen aiheuttamat oireet voivat olla hyvin yllättäviä, eikä tiedetä miten niihin pitäisi suhtautua. Ensireaktio on usein, että apua nyt jännittää ja että näin ei saisi tapahtua”, Joenpelto sanoo ja jatkaa: ”Aina on lupa jännittää! Jännitys on tunne, eikä me voida kieltää meidän tunteita.”

Yliopistolta työkaluja jännittämiseen?

Joenpellon mielestä jännittämiseen pitäisi kiinnittää huomiota muillakin kuin puheviestinnän kursseilla. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan yliopistolta ei juuri saada työkaluja esiintymisjännityksen työstämiseen. ”Pikemminkin päinvastoin”, Joenpelto huokaa. ”Eräskin opiskelija osallistui samaan aikaan esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssille ja eräälle toiselle kurssille. Palaute oli, että juuri kun hän oli saanut vähän varmuutta lisää meidän kurssilta niin toisella kurssilla iskettiin nuijalla päähän sanomalla, että kaikkien on pakko mennä eteen pitämään esitelmä.”

”Suorittaminen on se mitä moni näillä kursseilla käyttää haukkumasanana koko yliopistolaitosta kohtaan”, Joenpelto sanoo. ”Että täällä vaan suoritetaan, mennään läpi. Sehän on kauheeta, ja se on sellainen asia, joka myös pahentaa jännitystä”, Joenpelto huomauttaa.

”Tutkimusta aiheesta on onneksi olemassa, ja esiintymisjännitykseen keskittyviä kursseja pidetään jo kaikissa Suomen yliopistoissa”, Joenpelto sanoo. Hänen mukaansa esiintymisjännitystä ei edes tulisi pyrkiä voittamaan, vaan hyväksyä jännittäminen ja oppia elämään sen kanssa. ”Ei saisi ajatella, että se on negatiivinen reaktio, josta pitää päästä eroon vaan että se on se mikä saa meidät toimimaan. Jännitys on vireytymistä, se on valmiutta ja kykyä toimia tietynlaisessa tilanteessa.”

Erilaiset jännittäjät

Joenpelto on vastahakoinen antamaan mitään yleispäteviä ohjeita jännittäjille. ”Ihmiset jännittävät niin eri syistä ja reagoivat hyvin eri tavoin. Se, mikä yhdellä auttaa, voi jonkun toisen jännittämistä vain lisätä”, hän sanoo. ”Itsensä psyykkaaminen eri keinoin toimii useimmilla. Urheilussahan sitä käytetään ihan yleisesti.”

Joenpelto on joutunut myös miettimään eri alojen opiskelijoiden eroavaisuuksia suhteessa esiintymisjännitykseen. ”Suoraan sanottuna humanistit ja yhteiskuntatieteilijät on vahvasti edustettuina meidän kursseilla, enkä edelleenkään tiedä, mistä se johtuu.” Yksi mahdollinen selitys Joenpellon mukaan voisi olla se, että kyseisten alojen opiskelijat tunnistavat jännityksen paremmin, koska tunteet kuuluvat vahvemmin heidän maailmankuvaansa ja niitä myös uskalletaan käsitellä.

Armollinen suhtautuminen auttaa

Esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssien keskeisen idean Joenpelto sanoo olevan se, että opiskelijat tulevat tietoisiksi omista voimavaroistaan ja vahvuuksistaan. ”Mä en usko, että kannettu vesi pysyy kaivossa, vaan ihmisen pitää löytää itsestään ne keinot, miten pärjätä ja toimia jännittävässä tilanteessa.”

Joenpellon mukaan jännittäjää helpottaa usein jo jännittämisen tiedostaminen ja se, että osaa suhtautua itseensä armollisemmin. ”Se on ehkä kaikkein olennaisinta mitä voi oppia, että osaa hyväksyä jännityksen. Siihen kuuluu myös sellainen realistinen omanarvontunto, että mä osaan tämän ja tämä on kyllin hyvä. Siitä tulee sitten varmuutta ja tasapainoa.” Joenpellon mielestä viestintä ei kuitenkaan ole mikään taito- tai tekniikkalaji. ”Ei se ole mitään temppuja vaan hyvän elämän edellytys!”

* * *

Joenpelto on ollut mukana toteuttamassa Jännittäminen osana elämää -opiskelijaopasta, jota on saatavilla YTHS:n toimipisteissä.

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat korvata pakollisen puheviestinnän kurssin kielikeskuksen esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssilla.

Aura Nikkilä on taidehistorian opiskelija, joka pelkää paitsi esitelmien pitämistä myös käärmeitä, hämähäkkejä, valaita ja laivoja.