Ainut pysyvä asia on muutos

Uskonnollisen kentän monimuotoistuminen pakottaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon muuttamaan toimintaansa. Turun Mikaelinseurakunnassa kentältä nousevaan haasteeseen vastataan tehokkaasti. Uskonnollisen kentän muutos voi johtaa myös uskonnollisten merkityssisältöjen muutokseen.

Kriisi?

Lukiessani tulkintoja siitä, miten uskonnollisuus ja sen ilmaisemisen tavat ovat muutoksessa, mielenkiintoni heräsi. Niissä kuvattiin miten yksilölliset henkisyyden ilmaisemisen tavat ovat voimistumassa perinteisen kirkkouskonnollisuuden väistyessä. Julkisessa keskustelussa Suomen evankelis-luterilainen kirkko esiintyi usein seuraavanlaisten sanojen yhteydessä: kriisi, kuollut, jäsenkato, muutos, ahdinko, resurssit, polarisaatio, uhka. ”Uskon kriisi haastaa luterilaisen kirkon.” Toisaalta seurakuntien toimintaa kuvattin runsaasti varsinkin, jos se ylitti uutiskynnyksen olemalla poikkeuksellista: ”Dance-messussa jytäävät myös papit” tai ”Kirkko tapaa ihmiset Turun yössä”.

Yksityisestä yleiseen…

Uskonto tai henkisyys on hiipinyt osaksi julkisia ja yksityisiä keskusteluja. Yhteiskuntien kiihtyvän maallistumisen teesit eivät pidä paikkaansa, uskonto ei katoa mihinkään. Hiljalleen yhä tärkeämpää on määritellä itsensä suhteessa uskomusjärjestelmiin. Se mistä ennen ei puhuttu – vakaumus tai vakaumuksettomuus – on siirtynyt yksityisestä yleiseen. 

…ja instituutiosta yksikköön

Julkinen keskustelu johti minut pohtimaan sitä, miten ja mihin perustaen evankelis-luterilainen kirkko reagoi uskonnollisen kentän muutokseen. Tutkimuksellinen katseeni kiinnittyi seurakuntaan. Miten seurakunnassa toimitaan suhteessa muuttuvaan uskonnolliseen kenttään? Seurakunta on juuri se yksikkö, jonka toiminnassa yksilöt valitsevat olla tai olla olematta mukana.

Tapaus Turun Mikaelinseurakunta

Tutkimuskohteekseni valitsin Turun Mikaelinseurakunnan, joka on profiloitunut uudistushaluiseksi seurakunnaksi (ks. myös Mikaelinseurakunnan vuorovaikutteinen verkkolehti). Se pyrkii vastaamaan kentän haasteisiin, minkä seurauksena seurakunnan työmuodot monimuotoistuvat. Tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia yksilöille osallistua seurakunnan toimintaan, se parantaa mahdollisuuksiaan kilpailevien uskomusjärjestelmien kentällä.

Aineistoni kerään seurakunnan tilaisuuksissa havainnoimalla ja seurakuntalaisia haastattelemalla. Näin muodostettu aineisto mahdollistaa monitasoisen tulkinnan. Seurakunnan moniäänisyys ja -muotoisuus tulevat näkyville ja kuva vallitsevasta todellisuudesta tarkentuu.

Anna Haapalainen on väitöskirjaansa tekevä nuorempi tutkija, jonka mielestä iso kuppi hyvää kahvia ja mielenkiintoinen teksti luettavaksi on yksi parhaista tavoista viettää aikaa.