Akateemisten suomenoppijoiden opinto- ja urapolkuja tukemassa

Turun yliopistossa opiskelee ja työskentelee henkilöitä, jotka käyttävät suomea toisena kielenä opinnoissaan, työssään tai arjessaan. Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineella on ollut useita akateemisille S2-puhujille suunnattuja opetushankkeita. Tämä kirjoitus on katsaus Turun yliopiston SIMHE-palvelun (Supporting Immigrants in Higher Education) tarjoamaan suomen kielen klinikan opetukseen, joka käynnistyi lokakuussa 2021.

Suomea toisena ja vieraana kielenä voi opiskella Kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa ja Suomen kielen ja kulttuurin (ei-äidinkielisille) oppiaineessa. Näiden lisäksi yliopisto tarjoaa muitakin mahdollisuuksia S2-taustaisten yliopistolaisten ja muiden Turun seudun akateemisten tukemiseksi. SIMHE-kieliklinikka on osa Turun yliopiston SIMHE-toimintaa, jota tarjoaa myös Brahea-keskus.

Osallistuminen ja oma ääni

Kieliklinikan opetus ja ohjaus on suunnattu erityisesti sellaisille osallistujille, joilla on jo melko hyvä suomen kielen taito (vähintään taitotaso B1), jonka kehittäminen on kuitenkin tärkeää esimerkiksi työllistymismahdollisuuksien vahvistamiseksi. Osallistuminen on maksutonta kaikille. Turun yliopiston opiskelijat voivat sisällyttää kursseja valinnaisiin Suomen kielen ja kulttuurin opintoihinsa.

SIMHE-kieliklinikan toimintamuotoja ovat kurssit pienryhmille, yksilöllinen täsmäkielituki ja kertaluonteinen ohjaus. Lukuvuonna 2021–2022 on järjestetty sekä kirjalliseen että suulliseen kielitaitoon keskittyviä kursseja. Kursseilla on käsitelty muun muassa yhteiskunnallisia asioita, kehitetty viestintä-, tiedonhaku- ja tekstitaitoja sekä mietitty vuorovaikutuksen eri osa-alueita. Ryhmämuotoisessa opetuksessa painottuu vuorovaikutukseen osallistuminen.

Yksilöllinen täsmäkielituki räätälöidään osallistujan tarpeiden mukaan, minkä lisäksi kieliklinikka tarjoaa kertaluonteista ohjausta esimerkiksi opinnäytteiden ja tutkimussuunnitelmien kieliasun hiomiseen. Täsmäkielituki tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kysyä ja reflektoida ilman ryhmäopetuksen rajoituksia. Samalla on mahdollista huomioida paremmin osallistujien yksilölliset lähtökohdat ja päämäärät.

Yksilöllisesti ja yhteisön tuella

Osallistujilla on monenlaisia kieli- ja koulutustaustoja. Mukana on muun muassa englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoita ja väitöskirjatutkijoita, kotoutujia ja työnhakijoita. Olennaista on, että klinikkatoiminnalla pyritään vahvistamaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sijoittumista työelämään koulutusta vastaaviin tehtäviin ja edistämään heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opetushankkeissamme on koettu, että yliopistoyhteisö ja akateeminen ympäristö ovat tärkeitä sekä kielitaidon kehittämisen että Suomeen sopeutumisen kannalta. Kielen käytön varmuuden lisääntyminen yksilöohjauksessa ja/tai osana ryhmää ja laajempaa puhujayhteisöä on tärkeää kielenoppijan jatkokehityksen kannalta. Tavoitteena on tulevaisuudessa tukea yhä vahvemmin myös kansainvälisten tutkijoiden polkuja ja rohkaista heitä suomen kielen käyttäjinä.

Mikael Varjo on suomen kielen yliopisto-opettaja (SIMHE) ja Hanna Jokela on suomen kielen yliopistonlehtori.