Arabiheimot ja -klaanit Irakissa

Irakin arabiheimoilla on pitkät historialliset juuret. Heimot ovat lähtöisin Arabian niemimaalta, josta ne ovat levittäytyneet pohjoisemmaksi. Sukuyhteisöt eivät rajaudu maantieteellisten valtion rajojen mukaan, vaan samaan sukupuuhun kuuluvia heimoja, klaaneja ja alaheimoja löytyy myös muista lähialueen valtioista, kirjoittaa kansatieteestä maisteriksi valmistunut Venla Österberg.

Irakilainen perhekäsitys on laaja. Maan siviililaissa todetaan, että yksilön perhe koostuu hänen suvustaan ja suku puolestaan henkilöistä, joilla on yhteinen esi-isä.

Omassa opinnäytetyössäni tarkastelin Irakin arabiheimoja isälinjan kautta muodostuvina sukusiteisiin perustuvina sosiaalisina instituutioina. Verisukulaisuus voi olla geneettisesti todennettavaa, mutta myös kuviteltua, sillä heimoihin ja klaaneihin voidaan liittyä esimeriksi avioliiton kautta tai sukuyhteisön ja yksilön tai perheen keskinäisellä sopimuksella.

Heimojen ja klaanien rooli Irakissa on merkittävä, sillä sukuyhteisöjen valta ja vaikutukset ulottuvat monin tavoin yhteiskuntaelämään, politiikkaan ja ihmisten arkeen. Heimot muodostavat eräänlaisen sosiaaliturvan, vakuutus- ja oikeusjärjestelmän, joista yksilöt ja perheet ovat riippuvaisia. Uskollisuutta ja lojaaliutta heimon henkiselle ja kulttuuriselle perinnölle pidetään tärkeänä.

Osana heimoa ja klaania

Sukuyhteisöt keräävät jäseniltään eräänlaista jäsenmaksua. Maksun suuruus vaihtelee heimojen ja klaanien välillä, ja saadut varat käytetään sukuyhteisöjen jäsenten tukemiseen erilaisissa ongelmatilanteissa. Heimot ja klaanit voivat tarjota taloudellista tukea perheille esimerkiksi arkisen elämän kuluihin, mutta myös erityisiin menoihin kuten hautajaisten tai häiden järjestämiseen.

Sukuyhteisön varoja käytetään myös erilaisten onnettomuuksien ja riitojen korvaus- ja sovintomaksuina. Heimoilla on käytössään omat lait, joiden pohjalta erilaisia riita- ja konfliktitilanteita ratkaistaan. Korvauksen ja sovittelun aiheuttavat tilanteet voivat johtua monenlaisista syistä, kuten maa-aluekiistasta, onnettomuudesta tai teosta,  joka on aiheuttanut toiselle suvulle esimerkiksi taloudellista menetystä, fyysisiä vammoja tai loukannut suvun kunniaa. Heimot pyrkivät ratkaisemaan kiistat ja konfliktit ensisijaisesti rauhanomaisesti, jotta sukujen kunnia säilyisi eikä sukujen välille tulisi vihollissuhdetta tai verikoston kierrettä ja kollektiivisen vainon uhkaa.

Kirjoittaja on valittu historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta vuoden humanistimaisteriksi 2019. Lisäksi Ethnos ry on valinnut kirjoittajan opinnäytetyön vuoden 2019 parhaimmaksi etnologian alan pro graduksi.

>> Lue Venla Österbergin pro gradu

Kuva: Kiista- tai konfliktitilanteessa heimojen ja klaanien johtajat ja vanhimmat tapaavat ja neuvottelevat ratkaisusta. Neuvottelu tapahtuu sille erikseen varatussa rakennuksessa, joka tunnetaan nimellä madeef. Kuva: U.S. Army Corps of Engineers Digital Visual Library. Wikimedia Commons (CCO)