Artikkeli valmiiksi 12 viikossa

Humanistisen tiedekunnan tohtoriohjelmat Juno ja Utuling järjestivät syksyllä 2023 ensimmäistä kertaa kurssin Tieteellinen artikkeli 12 viikossa. Kurssin aikana kukin osallistuja työsti omasta tekstiluonnoksestaan vertaisarvioitavaksi valmiin artikkelin.

Ideasta kurssiksi

Tieteellinen artikkeli 12 viikossa -kurssin pohjana toimii Wendy Laura Belcherin kirjan Writing Your Journal Article in Twelve Weeks toinen laitos (2019). Kirja on suunnattu aloitteleville artikkelinkirjoittajille, mutta sitä voi hyvin hyödyntää myös kokeneempi tekstityöläinen. Kirja ohjaa käyttäjäänsä muokkaamaan artikkeliluonnoksesta tai vaikkapa konferenssiesitelmästä valmiin artikkelin. Painopiste on erityisesti makrotason muokkauksissa, esimerkiksi argumentin terävöittämisessä. Kirjaa voi käyttää joko itsenäisesti tai kurssin oppimateriaalina.

Junon ja Utulingin opetussuunnitelmiin Tieteellinen artikkeli 12 viikossa -kurssi saatiin, kun tohtoriohjelmien koordinaattori Meri Heinonen ehdotti, että tätä Helsingin yliopistossa hyväksi havaittua kurssia voisi kokeilla myös meillä Turussa. Kurssi toteutettiin kahdessa ryhmässä, joista toinen oli englanninkielinen lähiopetettu ryhmä ja toinen suomenkielinen etäopetettu ryhmä. Suomenkielistä ryhmää opetti Tiina Mahlamäki ja englanninkielistä Mari-Liisa Varila. Opettajat hyödynsivät kurssin suunnittelussa Belcherin kirjaa ja sovelsivat siihen liittyvää tuntisuunnitelmaa. He saivat lisäksi neuvoja Helsingin yliopistossa vastaavaa kurssia opettaneelta Päivi Salmesvuorelta. Pääosin Belcherin oppimateriaalit soveltuivat mainiosti kurssin pohjaksi, mutta amerikkalaistyyppinen lähestymistapa sai aikaan myös hedelmällistä ja kriittistä keskustelua.

Hiomista ja vertaistukea

Kurssille osallistui yhteensä 24 väitöskirjatutkijaa, joista 12 suomenkieliseen ja 12 englanninkieliseen ryhmään. Ryhmät tapasivat syksyn ajan kerran viikossa Arcanumissa ja Zoomissa. Kurssin aluksi kukin esitteli oman artikkeliluonnoksensa aiheen, julkaisusuunnitelman ja senhetkisen vaiheen. Joka viikko tehtiin Belcherin kirjaan perustuvia, omaan tekstiin liittyviä tehtäviä: hiottiin otsikkoa, kehiteltiin argumenttia, punnittiin todistusaineiston riittävyyttä tai muokattiin rakennetta. Kurssilla tärkeässä roolissa oli myös vertaispalaute ja vertaistuki.

Kurssilla artikkelin kirjoittaminen pilkottiin osiin, joiden käsittely tuntui mahdolliselta. Kullakin viikolla käsiteltiin yhtä osaa kokonaisuudesta, ja samalla kirkastettiin tutkimuksen merkitystä eri tavoin. Oli sekä hämmentävä että sykähdyttävä kokemus huomata, miten paljon esimerkiksi artikkelin argumentin teroittaminen sekä antoi itsevarmuutta kirjoittamiseen että toisaalta auttoi ymmärtämään, millainen kirjallisuuskatsaus tukee tutkimusaineistoa parhaiten. Kurssin tehtävät kehittivät väitöskirjatutkijan ajattelua oman tutkimuksen aiheesta ja lisäsivät ymmärrystä tutkimusartikkelista tekstilajina.

Kurssilla toteutui kaksi asetetun tavoitteen saavuttamisessa merkityksellistä tekijää: aikataulu ja se, että väitöskirjatutkija oli viikoittain jollekulle vastuussa työstään. Vaikka varsinainen kirjoittaminen ei olisi edistynyt yhtä paljon jokaisella viikolla, viikon tehtävien tekeminen avasi ikkunan omaan tekstiin ja auttoi näkemään kohtia, joiden muokkaaminen tekee artikkelista paremman. Väitöskirjatutkijalle kurssin lopputuotteena oli yksi valmis artikkeli, mutta kurssilla opitut asiat parantavat myös seuraavien artikkelien kirjoitusprosessia.

Varsinaisien kirjoittamiseen liittyvien työskentelytaitojen lisäksi koko kurssin ajan käsiteltiin omaa suhdetta kirjoittamiseen: mitkä kirjoittamisen vaiheet ovat helppoja tai vaikeita, miksi kirjoittamiseen käytettävää aikaa pitäisi rajata ja miten kirjoittamiseen suhtautuu työtehtävänä. Kirjoittamisen rutiinien muodostaminen ja kirjoittamisen aikatauluttaminen olivat väitöskirjatutkijan kenties tärkeimpiä tehtäviä kurssilla. Opettajien kertomat esimerkit omista kirjoitusrutiineistaan ja niiden muuttumisesta auttoivat haastamaan väitöskirjatutkijan uskomuksia itsestä kirjoittajana.

Kurssipalautteen perusteella kurssi auttoi myös ymmärtämään, että tieteellinen kirjoittaminen on taito siinä missä muutkin taidot, ja että kirjoittamisessa on säännöt, jotka voidaan myös kirjoittaa auki. Kurssilla pystyttiin lisäksi välittämään akateemisen maailman hiljaista tietoa, esimerkiksi vertaisarviointiprosessin kulkua.

Jatkoa seuraa?

Kurssin loppupuolella suurin osa artikkeleista alkoi olla valmiita vertaisarvioitavaksi. Osa väitöskirjatutkijoista lähetti tekstinsä arvioitavaksi kurssin päättymiseen mennessä, ja tammikuuhun mennessä arvioitavana oli jo valtaosa teksteistä. Artikkelit olisivat varmasti valmistuneet ilman kurssiakin, mutta kurssi tarjosi väitöskirjatutkijoille vertaisympäristön kirjoittamiseen ja konkreettisia työkaluja kirjoitusprosessin hankaliin kohtiin. Kurssi oli myös ohjaajan näkökulmasta antoisa kokemus ja tarjosi toisaalta mahdollisuuden välittää kokemukseen perustuvaa osaamista nuoremmille tutkijoille, toisaalta tilaisuuden oppia itsekin uutta.

Kurssille osallistuneiden väitöskirjatutkijoiden palautteen perusteella kurssi oli onnistunut ja tarpeellinen. Kurssi tulee toivottavasti tarjolle myös tulevina vuosina, jotta mahdollisimman moni pääsee halutessaan harjoittelemaan artikkelin suunnitelmallista työstämistä. Kiinnostuksensa Belcherin mallin kokeilemiseen ovat osoittaneet myös varttuneemmat tutkijat, joten ehkä jatkossa voitaisiin järjestää virallisen kurssin lisäksi myös jo väitelleiden vertaisryhmä.

Aloituskuva: Tieteellisen kirjoittamisen oppaita. Kuva: Mari-Liisa Varila.

Elisa Reunanen on väitöskirjatutkija Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa. Mari-Liisa Varila on yliopistonlehtori Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa. Tiina Mahlamäki on uskontotieteen yliopistonlehtori Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella.