Avustajana Tieteen ja taikuuden rajamailla -symposiumissa

Tieteen ja taikuuden rajamailla (TiTaRa) -hanke järjesti 10.–11.10.2024 Turun yliopistossa Between Science and Magic -konferenssin, jossa kuultiin monialaisesti kiehtovia esityksiä useista kulttuureista ja näkökulmista eri puolilta maailmaa. Sain kahden muun opiskelijan kanssa tilaisuuden toimia symposiumissa avustajana.

Tieteen ja taikuuden rajamailla -projekti (2023–2025) tutkii, miten tieteen ja taikuuden rajalla toimivista tekijöistä, kuten noidista, astrologeista ja alkemisteista, kirjoitettiin keskiajan ja uuden ajan alun englanninkielisissä teksteissä. Hanke toteutetaan Koneen Säätiön rahoittamana Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa. Tutkimustulosten perusteella luodaan myös roolipeli, joka käsittelee tieteen ja taikuuden rajamailla toimineiden henkilöiden asemaa yhteiskunnassa.

Neljä sessiota, useita mielenkiintoisia tutkimuksia

Symposiumin torstain pääpuheenvuoron piti Egil Asprem Tukholman yliopistosta aiheenaan romanien harjoittama ennustaminen ja taikuus ja niihin liittyvät stereotypiat. Perjantain pääpuheenvuorosta vastasi Helsingin yliopiston Carla Suhr, jonka aiheena oli noituus ja lääketiede varhaismodernin ajan englanninkielisissä pamfleteissa.

Ohjelmaan kuului pääpuheenvuorojen lisäksi neljä sessiota. Ensimmäisessä sessiossa Ida Meerto (TY) kertoi, miten noidista kirjoitettiin Ælfricin ja Wulfstanin uskonnollisissa kirjoituksissa, kun taas Sara Norjan ja Sirkku Ruokkeisen (TY) tutkimus käsitteli yleisön asettelua The Mirror of Alchimy -teoksessa (Speculum Alchemiae, käännetty englanniksi 1597).

Toisessa sessiossa kuultiin Siria Kohosen (HY) esitelmöimänä ihmisten ja kasvien välisestä suhteesta suomalaisessa ja karjalaisessa taikuudessa ja uskomuksissa 1800-luvulla. Sonja Hukantaival (TY) puolestaan kertoi, miten keskiajan ja varhaismodernin ajan tiede on vaikuttanut suomalaiseen kansanperinteeseen. Päivän päätteeksi Ilona Tuomi Tuusniemen kotiseutuyhdistyksestä esitteli tutkimuksensa 1800-luvulla toimineen savolaisen parantajan, Kust ”Vupes” Ihalaisen, käyttämistä loitsuista.

Kolmannessa sessiossa kuultiin Jacqueline Hollerin (University of Northern British Columbia) tutkimuksesta, joka käsittelee munkkien roolia astrologian ja astronomian leviämisessä Uusi-Espanjassa vuosina 1530–1630. Lindsey Drury (Freie Universität) käsitteli esitelmässään 1500-luvulla vaikuttaneen lääkäri ja alkemisti Paracelsuksen kirjoituksia Pyhän Vituksen tanssimaniasta. Session päätti Edinburghin yliopiston Louise Milnen esitelmä unien ja niihin liittyvien yliluonnollisten asioiden kuvaamisesta taiteessa vuosina 1560–1900.

Viimeisen session aloitti Pauliina Räsänen (TY), joka puhui naispuolisista taikureista Pohjois-Euroopassa 1880- ja 1890-luvuilla. Sophie Page (University College London) esitelmöi keskiajan Euroopan rituaalitaiteen harjoittajista ja taikuudessa käytetyistä teksteistä sekä niiden suhteesta luonnonhistoriaan. Viimeisenä kuultiin Tuukka Karlssonin (HY) tutkimuksesta, joka käsittelee sitä, miten suomalaisen suullisen perimätiedon keräilijät A. A. Borenius (1849–1931) ja Iivo Marttinen (1870–1934) ovat puhuneet taikuuden harjoittajista esimerkiksi raporteissaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.

Symposium avustajan monipuoliset tehtävät

Kun sain tiedon avoimesta avustajan paikasta Between Science and Magic -symposiumissa, kiinnostuin heti, koska taikuus ja astrologia ovat kiehtoneet minua kovasti aina. Lähetin hakemuksen ja ilokseni sain paikan kahden muun opiskelijan kanssa. Työnkuvaamme ennen symposiumia kuului sähköpostiviestittelyä, abstraktikirjan kokoamista, nettisivujen ja Instagram-tilin ylläpitoa sekä nimi- ja opastekylttien suunnittelua. Olin itse vastuussa opastekylteistä sekä sähköpostiviestinnästä symposiumin osallistujien kanssa. Lisäksi vastasin myös sosiaalisen median sisällöstä yhdessä muiden avustajien kanssa.

Symposiumpäivinä olimme vastuussa vastaanottotiskistä ja tietoteknisistä järjestelyistä salissa ja vastasimme opastuksesta. Tiskillä otimme ilmoittautumiset vastaan ja lisäksi avustimme osallistujia muissa heitä askarruttavissa asioissa. Lisäksi saimme tietysti kuunnella mielenkiintoiset puheenvuorot monista oivaltavista tutkimuksista.

Opin harjoittelussa tieteen ja taikuuden rajamaastosta, mutta myös kansainvälisen, tieteellisen symposiumin järjestämistä ja organisointi- ja ajanhallintakykyjä. Kokemus oli ehdottoman positiivinen.

Kirjoittaja on maisterivaiheen englannin kielen opiskelija.