Kun luonto tekee kuten ihminenkin, jokin on jo kääntynyt sisäänpäin.

Vasikka ei parane juotamme sille mukista maitoa sen kieli on turvonnut ja kuiva, harmaa sieni taputan sen pyöreää vatsaa kevyellä…

se oli heinää tai harjas ja karheampaa kuin muilla äiti palmikoi sen laivaköydeksi jota pitkin rotat pääsevät alukseen ja saavat…

Kuka on pomperipossa? esiäiti senkin päällä mustuneissa kultakehyksissä harakka varastaa kiiltävän ja kaiken mikä naurattaa hyvät ajatukset ja sitten näkee…