Opinnäytteet

07.11.2018 Laura Seesmeri

Sauna on suomalaisten aikakone

Lauteilla hämärässä kyyristelee saunoja, kiuas sihahtaa, ulkona tuulen huojuttama koivun oksa kampaa pientä ikkunaa. Ollaan niin kuin ennenkin oltiin. Saunominen sitoo suomalaiset muistoihin ja maisemaan. Tarkastelin maisemantutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessani (2018) saunomista kehollisena kokemuksena, jossa sekoittuvat kokijan omat muistot, kulttuurilliset...

10.04.2018

Tuntemattomasta tunnetuksi? Tieto historiallisen muutoksen voimana

Miten jostakin aiemmin tuntemattomasta ilmiöstä tai asiasta tulee tunnettu, ymmärrettävä ja siten myös hallittava? Australiaa koskevan maantieteellisen tiedon tuottamisen historia kertoo maailman tuntemisen ja tietämisen keskeisistä kysymyksistä. Havainnoista kartoiksi Australian mantereen maantiede oli yksi 1800-luvun keskeinen tutkimusongelma eurooppalaisille tiedeyhteisöille. Erityisesti...

10.04.2018 Olli Lehtonen

Dixien sydämessä

Käsittelin pro gradu -tutkielmassani Yhdysvaltojen Etelän elokuvamusiikillista representaatiota yhdysvaltalaisissa elokuvissa vuosilta 1968–1986. Kiinnitin huomiota siihen, miten stereotyyppisesti Etelään assosioitavilla soittimilla ilmennetään Etelän miljöötä, identiteettiä ja eri etnisyyksiä. Tutkimustani motivoivana lähtökohtana oli se, ettei Etelään sijoittuvia elokuvia ja niiden musiikkia ole...

10.04.2018 Duha Elsayed

Nesessiiviverbi genreä rakentamassa

”Maaksi pitää sinun jälleen tuleman”, sanottiin ennen hautajaisissa. Sukupolvi toisensa jälkeen on kuullut saman fraasin ja odottanutkin kuulevansa sen kirkollisen siunauksen yhteydessä. Genreodotuksen täyttyminen on luonut turvaa ja jatkuvuutta, ja harvoin on pysähdytty miettimään, mitä tuiki tavallinen pakon verbi tekee...

10.04.2018 Jaana Kouri

Vesi muistuttaa ja ihmiset muistavat

Ahven ui parin metrin syvyydessä. Vielä kuusikymmentäluvulla sen näki kirkkaasti laiturin päästä onkiessa. Veden saastuminen sai Kustavin Lypyrtin kylän asukkaat muistelemaan aiemman luotsikylän ympäristöä, yhteisöllisyyttä ja elämäntapaa. Soutamista ja huopaamista Väitöskirjani (2017) käsittelee kylän historiantuottamista. Rantauduin haastateltavien luokse ruuhellani tavalla,...

10.04.2018 Helena Lindstén

Kahvinjuonti on osa kulttuurista viestintäjärjestelmää

Kahvi kuuluu vahvasti suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Kahvikulttuuri ympäröi meitä, vaikka emme olisikaan kahvinjuojia. Arjen historiaa ja tapakulttuurin tutkimusta sisältävä väitöstutkimukseni käsitteli suomalaisten perheiden kahvinjuontia maaseudulla 1920-luvulta 1960-luvun lopulle. Yhteisöllisyyttä ja hetken erityisyyttä Kahvinjuontitilanteiden tutkimuksessa tuli esille perheen sisäisiä ja ulospäin...

10.04.2018 Heidi Hakkarainen

Huumorin muisti

Väitöskirjani Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna tarkastettiin kesäkuussa 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Markus Reisenleitner Yorkin yliopistosta Kanadasta. Tutkimukseni käsittelee Wienin humoristista populaarikulttuuria 1800-luvun lopulla. Tutkimus keskittyy ajanjaksoon, jonka aikana Wienissä...

10.04.2018 Elina Virtanen

Jääkärien sairaanhoitaja Ruth Munckin muistot

Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistojen ja tulkintojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia 1920–1970-luvuilla. Päälähteenäni käytän Munckin kirjoittamia tekstejä: muistelmateosta, muistelmakirjoituksia ja kirjeitä. Henkilöhistorialliset muistot Ruth Munck oli Hausjärvellä sijaitsevan Erkylän kartanon tytär,...

06.11.2017 Outi Veivo

”Orvuaar” vai ”au revoir”?

Muistan hyvin, milloin ensimmäistä kertaa kiinnostuin väitöstutkimukseni aihepiiristä. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti ”Aisopos”. Kielitaitoni karttuessa koin ahaa-elämyksen, kun tajusin, että tuo lausahdus liittyikin otaksumiseen – ”I suppose”. Ymmärsin siis kuulemaani vasta sitten, kun...

06.11.2017 Anu Salmela

”Think we must!”

Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja. Alhasen määritelmä luonnehtii hyvin syyskuista väitöstilaisuutta, jossa puolustin väitöskirjaani Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun jälkipuolen tuomioistuinprosesseissa. Kävimme vastaväittäjäni professori Pirjo Markkolan kanssa...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus