Digitaaliset ihmistieteet yhdistävät eri aloja
Turun yliopistossa toimiva Digitaalisen vuorovaikutuksen tutkijaverkosto järjesti marraskuun alussa Connect! Näkökulmia digitaalisiin ihmistieteisiin -työpajan. Työpajassa esiteltiin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle verkoston jäsenten tekemää tutkimusta.
Digitaaliset ihmistieteet: jotain uutta ja jotain vanhaa
Digitaaliset ihmistieteet ja niiden metodit tekevät tuloaan ihmistieteisiin. Nyt teknologiapainotteiselle humanistiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle on muovautunut oma sateenvarjokäsite. Digitaalisten ihmistieteiden lisäksi puhutaan digihumanismista.
Turun yliopistossa digihumanistista tutkimusta tuo esille Digin-verkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2014. Verkoston tavoitteena on kerätä yhteen eri alojen tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita digitaalisen vuorovaikutuksen, viestinnän ja kulttuurin ilmiöistä. Verkosto järjestää seminaareja ja työpajoja.
Visualisoinnin mahdollisuudet ja haasteet
Työpajan avasi Marten Düring CVCE:sta (Centre Virtuel de la Connaissance sur l’Europe), Luxemburgista. Hän esitteli CVCE:n kehittämää histoGraph-työkalua, jonka avulla voidaan tarkastella arkistoituja multimedia-aineistoja. Työkalun on tarkoitus helpottaa uuden ja tutkijalle olennaisen tiedon löytämistä suurista aineistoista ja visualisoida aineistoissa esiintyvien henkilöiden väliltä löytyviä yhteyksiä. Samasta aihepiiristä jatkoi dosentti Kimmo Elo, joka puolestaan pohti Twitteristä kerätyn datan visualisoinnin haasteita.
Suomen historian tohtorikoulutettava Lauri Viinikkala kertoi uudenlaisten teknologioiden hyödyntämisestä historian tutkimuksessa. Lisätyn todellisuuden menetelmät mahdollistavat historiallisen tiedon konkreettisemman esittämisen, mistä esimerkkinä Viinikkala käytti Luostarinmäki Adventure -projektia. IT-laitoksen tohtorikoulutettava Tomi Suovuo puolestaan puhui ympäröivän todellisuuden kuvaamisesta todellisuusoppaissa, kuten karttapalveluissa tai peleissä.
Toisenlaisen teknologisen näkökulman esitti tutkimusavustaja Juhani Luotolahti, joka kertoi Finnish Internet Parsebank -projektista. Projektissa on kerätty internet-teksteistä laaja suomenkielinen korpus, jota voidaan hyödyntää kielitieteellisessä tutkimuksessa. Työpajan lopuksi digitaalisen kulttuurin tutkijatohtori Katriina Heljakka esitteli aikuisten leikkimisestä ja lelujen merkityksestä tekemäänsä tutkimusta.
Työpajan monipuolinen sisältö ja eri aloilta tulevat esiintyjät kuvastivat hyvin sitä, miten digitaaliset ihmistieteet ovat laaja ja monitieteinen lähestymistapa tutkimukseen.
Ida Andersson on Digitaalisen vuorovaikutuksen tutkijaverkoston kurssisihteeri ja suomen kielen opiskelija.