Fosse Ardeatine ja muisti – tapaaminen Alessandro Portellin kanssa

Maaliskuun 23. päivänä 1944 Saksan miehittämässä Roomassa räjähti. Vastarintaliikkeen ryhmittymä Gruppi di Azione Patriottica toteutti Via Rasellalla attentaatin, jossa kuoli 33 saksalaisen poliisiyksikön miestä. Saksalaisten vastaisku oli välitön ja nopea. Jokaista menehtynyttä saksalaista kohden otettiin kiinni kymmenen miestä. Loppuen lopuksi 335 miestä vietiin Via Ardeatinen louhoksiin ja teloitettiin.

Kulttuurihistorian oppiaineen järjestämällä opintomatkalla tammikuiseen Roomaan pääsimme eräänä iltana tapaamaan muistitietoon erikoistunutta Alessandro Portellia. Portelli on tutkinut Fosse Ardeatinen roomalaisiin jättämää muistijälkeä kirjassaan Käsky on täytetty. Historia, muisti ja verilöyly Roomassa 1944 (Faros-kustannus 2012, alkuteos L’ordine è già stato eseguito, 1999).

Fosse Ardeatine on Portellin mukaan Rooman yhteinen tragedia, joka koskettaa koko kaupunkia, sen jokaista asuinaluetta ja ihmisryhmää. Surmatuissa miehissä oli jokaisen uskontokunnan, ikäluokan ja ammattiryhmän edustajia. He olivat kotoisin eri puolilta Roomaa, osa jopa kaupungin ulkopuolelta. Yhteys koko kaupunkiin tekee Fosse Ardeatinesta sodanaikaisen Rooman symbolin, sen muistojen tiivistymän.

Erilaisten uhrien lisäksi on myös erilaisia muistajia. Sama tapahtuma voi näyttäytyä hyvin erilaisena Fosse Ardeatinella surmattujen miesten omaisten, attentaatin toteuttaneen partisaanien ja tavallisen, omaa kosketuspintaa tapahtumiin vailla olevan 90-luvun opiskelijan silmin. Portelli pyrki saamaan kirjassaan esiin tämän muistojen moninaisuuden.

Yhteinen muisto voi ajan kuluessa toisaalta myös muuttaa muotoaan ja jopa vääristyä. Italiassa elää Portellin mukaan yleinen harhakäsitys siitä, ettei Fosse Ardeatinea olisi tapahtunut, jos attentaatin tekijät olisivat ilmoittautuneet saksalaisille. Italialaiset eivät syytä tapahtumista saksalaisia, vaan partisaaneja. Portellin kirjassa on useita haastateltuja, jotka väittävät muistavansa kristallinkirkkaasti, kuinka saksalaiset vaativat partisaaneja ilmoittautumaan, mikäli he haluaisivat estää iskun.

Todellisuudessa mitään vaatimusta ei esitetty. Via Ardeatinen louhosten laukaukset kajahtivat alle 24 tuntia attentaatin jälkeen.

Viimeisenä päivänä Roomassa kuljimme kuin sattumalta Via Rasellan läpi. Muista kapeista ja värikkäistä kaduista Via Rasellan erotti vain talojen seinissä yhä näkyvät luodinjäljet. Paikoilleen jätetyt merkit kadulla alkaneesta Rooman tragediasta viestivät, kuinka roomalaiset kenties muistavat eri tavoin, mutta eivät halua unohtaa.

Ida Ijäs on kulttuurihistorian opiskelija.

Kuva. Via Rasellalla voi yhä nähdä jälkiä vuoden 1944 tapahtumista. Kuva Sanni Lumikko.