Humanistit esittelivät Turun museokeskuksen väelle tutkimushankkeitaan What’s up? Tiede esiin -seminaarissa

Turun yliopiston ja Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan tutkijat kohtasivat Turun museokeskuksen väkeä napakassa, kahden tunnin seminaarissa perjantaina 10. toukokuuta. Tapahtuma oli jatkoa yhteisten seminaarien sarjalle, jonka tavoitteena on törmäyttää yliopiston tutkijoita museokeskuksen henkilökunnan kanssa ja löytää näin uusia yhteistyön muotoja ja aiheita.

Seminaarissa kuultiin kattava katsaus molemmilla yliopistoilla käynnissä olevista tutkimuksista ja sellaisista hankesuunnitelmista, joiden ajateltiin kiinnostavan erityisesti museoammattilaisia. Esittäytymässä oli paitsi yksittäisiä tutkijoita, myös tutkimusryhmiä.

Tutkimusryhmistä esille nousi esimerkiksi professori Leila Koivusen johtama Revisiting Finnish Namibian Relations since 1860s -hanke, jossa tullaan tutkimaan monitieteisesti ja useista eri näkökulmista Suomen vaikutusta Namibiassa ja Namibian vaikutusta Suomessa.

Yhteistyön yksi tavoite on tuoda museo- ja arkistoaineistoja saavutettavaksi esimerkiksi julkaisuhankkeiden ja näyttelytoiminnan avulla. Johanna Ilmakunnaksen ja Charlotta Wolffin luotsaamassa Åbo Akademin ja Turun yliopiston historian tutkijoiden yhteishankkeessa Vägen över havet. Kulturell växelverkan mellan universitetsstäderna Uppsala och Åbo 1640–1828 tutkitaan kahden yliopiston välisiä yhteyksiä kulttuuristen, tieteellisten, taloudellisten ja sosiaalisten kontaktien kautta.

Tuorlan observatorion muistitietohankkeessa, jossa itse olen mukana, esille nousi Tuorlan materiaalinen kulttuuriperintö ja sen dokumentointiin ja esille tuomiseen liittyvät kysymykset.

Yksittäisten tutkijoiden väitöskirja- ja postdoc-hankkeet laajensivat näkökulmia muun muassa sotakummien kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon (Anne Männikkö), kesämökkiarkkitehtuurin paikallisiin merkityksiin Vaasan seudun ja Merenkurkun saaristossa (Mia Åkerfelt) sekä raumalaisen laivanrakentajayhteisön kulttuuriperintöprosessiin museokontekstissa (Mikko Aho).

Museo- ja arkistoaineistojen tutkimusmahdollisuuksia avasivat esimerkiksi Blanka Henriksson, joka esitteli hankettaan På jakt efter gemenskap i arkivet. Ungdomsföreningslokaler under 1900-talet sekä omaa hankettaan Folklore, magi och museisamlingar esitellyt Sonja Hukantaival.

Aino Liira esitteli monitieteistä kirjahanketta Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa. Näkökulmia Suomen vanhimman kaupungin historialliseen monikielisyyteen.

Esitysten jälkeen vaihdettiin ajatuksia ja yhteystietoja kahvin ja pullan äärellä. Seminaarin konsepti oli varsin toimiva; lyhyessä ajassa saatiin jaettua tietoa käynnissä olevasta tutkimuksesta ja verkostoiduttua museoammattilaisten kanssa. Uusia ideoita ja yhteistyömahdollisuuksia jäi muhimaan varmasti jokaisen osallistujan mieleen.

Seminaari tuotettiin Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja Turun kaupungin museokeskuksen yhteistyösopimuksen puitteissa. Myös jatkoa on luvassa: Turun linnan Bryggman-salissa pidetään 23. elokuuta ideapaja, jossa lähdetään työstämään syntyneitä yhteistyöaihioita eteenpäin.

Maija Mäki toimii määräaikaisesti kansatieteen yliopisto-opettajana. Mäki on mukana Tuorlan observatorion muistitietohankkeessa, jossa on dokumentoitu Tuorlan alueen menneisyyttä esinetutkimuksen, rakennusdokumentoinnin ja muistitietohaastattelujen avulla.

Kuva: Yrjö Väisälä kurkistaa valokuvan muodossa Tuorlan observatorion vanhan valokuvausteleskoopin peilistä. Kuva: Jaana Saarikoski.