”Ihan loistavaa”: Arcanumin väki iloitsee paluusta lähiopetukseen
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos siirtyi pandemia-aikana vaivihkaa Sirkkalasta Arcanumiin. Opiskelijat ja henkilökunta totuttelevat uusiin tiloihin, jotka herättävät paljon ajatuksia. Lähiopetukseen paluusta kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä.
Odottelen opiskelijoita Arcanumin toisen kerroksen käytävällä. Toisella seinustalla on opetustiloja, toisella väliaikainen muoviseinä. Seinän läpi kantautuu aulan remontin äänet. Kello lähenee kahtatoista. Uskontotieteen kandiseminaarilaisia saapuu ripotellen käytävälle.
”Kiva nähdä muita opiskelijoita ja puhua kasvokkain ihmisten kanssa”, uskontotieteen kolmannen vuoden opiskelija iloitsee.
Lähitapaamiset tuovat opiskeluun rutiinia ja madaltavat kynnystä osallistua keskusteluun. ”Zoomissa jännittää pyytää puheenvuoroa mahdollisten teknisten ongelmien takia: kuuluuko oma ääni, puhuuko jonkun muun päälle ja niin edelleen”, pohtii uskontotieteen kandiseminaarilainen.
”On se kiva olla täällä paikan päällä”, komppaa kolmaskin.
Opetuksen näkökulmastakin paluu lähitapaamisiin tuo helpotusta. ”Isossakin luentosalissa opiskelijat näkyvät, jolloin opettaja pystyy välittömästi reagoimaan, jos vaikuttaa siltä, että jotain asiaa olisi hyvä vielä tarkentaa. Zoomin pimeistä ruuduista ei pysty lukemaan samalla tavalla tilannetta”, toteaa yleisen historian ja kulttuurihistorian professori Marja Jalava.
Valot sammuvat. Eurooppalainen elokuva –kurssin tämän kertainen elokuva Flee lähtee pyörimään valkokankaalla. Joku hakee vielä parempaa asentoa fatboyllaan. Tunnelma Black Boxissa on kuin elokuvateatterissa.
”Tilat eivät ole perinteisen luokkatilan kaltaisia, vaan esimerkiksi liikkuvat pöydät mahdollistavat paremman vuorovaikutuksen”, kehuu uskontotieteen ensimmäisen vuoden opiskelija.
Myös henkilökunta on vakuuttunut uusista tiloista: ”Kyllähän nämä yhteistilat keittiö, kirjasali ja vetäytymistilat ovat viihtyisiä, vaikka koronan takia onkin ollut autiota”, musiikkitieteen lehtori Kari Kallioniemi toteaa.
Remontin takia tiloista on vaikea luoda vielä kokonaiskuvaa. Pääovesta ei tulla avaraan aulaan, vaan ”siihen putkiloon”, kuten folkloristiikan maisterivaiheen opiskelija vaaleanpunaista käytävää kuvaa. Välillä tekniikka takkuaa ja villasukille on tarvetta. Opetustiloista ja kahvihuoneista kantautuva puheen sorina muistuttaa kuitenkin, että nämäkin asiat jaksaa paremmin, kun niistä voi jauhaa muiden kanssa.
Katso kirjoittajan kuvaama video Arcanumista!
Opiskelijat halusivat esiintyä jutussa nimettöminä.
Kirjoittaja on mediatutkimuksen maisterivaiheen opiskelija sekä median, musiikin ja taiteen tutkimuksen harjoittelija.