Ilmastonmuutokseen keskittyvä kielentutkimus paljastaa toimettomuuteen kannustavia puhetapoja

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tuli suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään lokakuussa 2018 julkaistessaan niin sanotun 1,5 asteen raportin. IPCC on laajasti tunnustettu auktoriteetti ilmastokeskustelussa. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella on tutkittu IPCC:n viestintää kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Havaintojen pohjalta voidaan kysyä, olisiko IPCC:n viestintää kehittämällä mahdollista antaa päättäjille entistäkin selkeämpiä kannusteita kunnianhimoisten ilmastotoimien toteuttamiselle.

Kielellä vastustetaan vallankumouksia ja toteutetaan niitä – myös ilmastoasioissa. Kriittinen diskurssianalyysi on perinteisesti tutkinut kieltä valta-asemien ylläpitäjänä ja uudelleen tuottajana sekä toisaalta niiden haastajana. Ilmastonmuutoksen kohdalla huomio kohdistetaan siihen, mitkä kielellisen ilmaisun tavat kannustavat ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, mitkä taas edistävät toimimattomuutta tai vitkastelua ilmastotoimien toteuttamisessa.

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella on tutkittu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viestintää. Analyysissa selvisi, että kielellisen vaikuttamisen tavat vaihtelevat tekstilajin mukaan. Esimerkiksi mediatekstit ottavat näkyvämmin kantaa kuin tieteelliset tai puolitieteelliset raportit. Kielellisten keinojen käyttö voi olla tarkoitushakuista, mutta puhetavat vaikuttavat lukijaan silloinkin, kun ne pohjautuvat kirjoittajan tiedostamattomaan valintaan. IPCC:n raportteja analysoitaessa tekstin kommentointi edellyttää perehtymistä tekstin laadintaprosessiin, joka osaltaan selittänee tekstistä tehtyjä havaintoja.

Ilmastoraportista yllättäviä havaintoja

Kielellä voidaan tarkoituksella tai tarkoittamatta normalisoida tai ainakin vähätellä ilmaston kannalta haitallisia tuotantotapoja tai teollisuudenaloja. Tietyillä kielellisillä valinnoilla voidaan myös arvottaa eri argumentteja suhteessa toisiinsa huomaamattomin tavoin – näin voidaan hienovaraisesti suunnata koko tekstin pääargumenttia yllättävään suuntaan. IPCC:n raportista tällaisia kielellisiä rakenteita voidaan paljastaa kielentutkimuksen keinoin. Analyysi osoitti, että esimerkiksi ilmastotoimien kiireellisyyttä korostavan argumentin painoarvoa oli valitulla argumentaatiorakenteella heikennetty tavalla, jonka voidaan katsoa johtavan välitetyn viestin epäjohdonmukaisuuteen, kiireellisyyden vähättelyyn ja ilmastotoimien viivästyttämiseen.

Aiheeseen voi perehtyä tarkemmin artikkelissa, jonka julkaisimme viime syksynä Discourse & Communication -lehdessä Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yliopistonlehtori Attila Krizsánin kanssa. Artikkeli on avoimesti luettavissa verkossa.

Kirjoittaja on Turun yliopiston kieli- ja käännöstiedeiden laitokselta valmistunut maisteri ja jatko-opiskelija.