Inklusiivinen kieli saksan opetuksessa Suomessa

Kielellinen inklusiivisuus on yllättäen vuonna 2025 maailmanpoliittisella kartalla vastatuulessa. Inklusiivisuus tarkoittaa tässä tekstissä kaikkien ryhmien, erityisesti sukupuolten, huomioimista kielen ilmaisutavoissa. Saksassa on jo pitkään käyty keskustelua inklusiivisuudesta. Uusin käänne maailmalla on, että sosiaalisessa mediassa on poistettu faktantarkistus ja rajoitettu sananvapautta muillakin tavoin. Tästä seuraa, että Saksassa jo ennestäänkin kiistanalainen pyrkimys inklusiivisiin kielellisiin käytänteihin on yhä enemmän myrskyn silmässä.

Vastatuulessa ovat aatteet, jotka kannattavat monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota. On tarpeen muistaa, että Euroopan Unioni pitää sukupuolten tasa-arvoa – myös kielellistä – perusoikeutena. Inklusiivinen kieli on yhteiskunnallisesti merkittävä tavoite.

Inklusiivinen kieli saksan opetuksessa

Me kirjoittajat haluamme kehittää inklusiivisen saksan kielen opetusta suomalaisille. Lähtökohtana on se, että kielellinen tasa-arvon ilmaisu vaihtelee kielittäin ja kulttuureittain. Saksa on sukupuolittunut kieli, sillä siinä on kieliopillinen suku: der Mann ’mies’, die Frau ’nainen’, das Kind ’lapsi’, kun taas suomen kielessä ei ole sukua kieliopillisena kategoriana. Suvun ilmaiseminen esimerkiksi pronomineilla ja artikkeleilla aiheuttaa haasteita suomalaisille saksanoppijoille. Tänä päivänä pelkkä artikkelien ja pronominien tuntemus ei yksin riitä, koska kaikki sukupuolet huomioiva inklusiivinen saksa vaatii vielä enemmän tietoa ilmaisujen kirjosta.

Inklusiiviset muodot suomessa ja saksassa

Vaikka suomen kielioppi ei sisällä sukua, semanttinen sukupuoli käy silti ilmi esimerkiksi sanoissa nainen/mies, ja substantiivin sukupuolen ilmaisu on mahdollista, joskin vanhanaikaista (opettaja/opettajatar). 1990-luvulta lähtien Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on korostanut, että sellaiset sanat kuin naisautoilija ja naistaiteilija korostavat sukupuolta tarpeettomasti. Tästä seurasi muutoksia ammattinimikkeissä (esimerkiksi lakimies → juristi, esimies → esihenkilö). Aihetta on tutkinut erityisen ansiokkaasti Mila Engelberg. Suomessa sukupuolineutraalien muotojen käyttöönotto on aiheuttanut keskustelua, mutta monia muutoksia on viety läpi, ja ammattinimikkeiden parissa on yleisesti hyväksyttyä käyttää inklusiivisia vaihtoehtoja. Lisäesimerkkejä voi käydä katsomassa Kotuksen verkkosivuilla: Sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä listattu – Kotus.

Saksassa tilanne ei ole yhtä helppo. Siellä sukupuolineutraalin kielen käyttö on silmiinpistävän kiistanalaista. Aiemmin geneerinen maskuliini (Liebe Leser ’hyvät lukijat’) oli yleinen, koska miesvaltaisen yhteiskunnan normit ohjasivat kieltä. Tasa-arvosyistä ajattelu muuttui. Tuli yleisesti hyväksytyksi, ettei tämä vanha tapa enää riitä. Nimikkeitä käytettäessä myös naiset piti ottaa huomioon, jolloin maskuliinimuotoisen nimikkeen lisäksi tuli mainita feminiinimuotoinen nimike: Liebe Leserinnen und Leser (’hyvät lukijat’). Toisaalta oli mahdollista käyttää myös lyhennettä LeserInnen, joka kattaa mies- ja naispuolisen muodon. Nykyään sukupuolivähemmistöjen huomioon ottaminen vaatii lisää muutoksia. Saksassa lakia muutettiin vuonna 2017 siten, että muunsukupuoliset henkilöt (divers) tulee huomioida viestinnässä. Tämä ryhmä tulee myös sisällyttää kieleen. Kaikkia kolmea sukupuolta tarkoitettaessa käytetään asteriskia (Leser*innen), kaksoispistettä (Leser:innen) tai neutraalia muotoa (Lesende). Erityisesti asteriskin käyttö alkaa olla vakiintunut mediaviestinnässä.

Suomalaisten saksanoppijoiden kielelliset haasteet

Kun suomalaiset opettelevat saksaa, he kohtaavat monia haasteita. Ensinnäkin saksan kielioppi on sukupuolittunut, kun taas suomen kielioppi ei.

Toiseksi Saksassa ei ole Kotimaisten kielten keskuksen kaltaista virallista kielenohjauksen tahoa, joten säännöt ovat epäselvät useista syistä:

• • Saksa on virallinen kieli useissa maissa. Saksan sisälläkin eri osavaltiot ovat tehneet toisistaan poikkeavia linjauksia kouluille, ja niitä muutetaan jatkuvasti poliittisten linjausten mukaan. Joissakin on käytössä geneerinen maskuliini Leser, joissakin naiset huomioiva tapa Leserinnen und Leser.
  • Ainoa yhteisesti päätetty kielen taso on oikeinkirjoitus, jota sääntelee Rat für deutsche Rechtschreibung (’Saksan kielen oikeinkirjoituksen neuvosto’). Sen ohjeet pätevät kouluissa ja viranomaisviestinnässä.
  • Rat für deutsche Rechtschreibung ei anna kovin selkeitä sääntöjä inklusiivisuuden merkitsemiseen, koska myös kielitieteen parissa on yhä kiistelyä sopivista ratkaisuista. (Viimeisin ohje on verkossa: Geschlechtergerechte Schreibung: Erläuterungen, Begründung und Kriterien vom 15.12.2023.)
  • Joidenkin substantiivien kohdalla on osoittautunut mahdottomaksi muodostaa kieliopillisesti toimiva inklusiivinen muoto.

Kolmanneksi puhutussa viestinnässä on oma lisävivahde inklusiivisten muotojen kohdalla. Erityisesti akateemisessa ympäristössä on tullut tavaksi pitää lyhyt tauko asteriskin kohdalla: Leser (tauko) innen. Tätä puhetapaa nimitetään saksassa termillä Gendern. Tämän puhetavan omaksuminen on kielenoppijalle uudentyyppinen haaste.

Viimeisenä asiana täytyy korostaa, että inklusiivisten muotojen käyttö – ja myös niiden käyttämättä jättäminen – voi herkästi olla poliittinen kannanotto. Erityisesti laitaoikeisto ja konservatiiviset ryhmät vastustavat inklusiivisten muotojen käyttöä ja vaativat paluuta kielellisesti yksinkertaisempiin geneerisiin maskuliineihin.

Toimenpiteet

Viime syksynä teimme kyselytutkimuksen suomalaisille saksanopiskelijoille (95 vastaajaa). Alustavat tulokset osoittavat, että opiskelijat ymmärtävät inklusiivisen kielen merkityksen mutta kohtaavat vaikeuksia sen monimutkaisuuden kanssa. Monet kokevat epävarmuutta siitä, milloin ja miten käyttää sukupuolineutraaleja muotoja. Tulosten alustava analyysi osoittaa, että yllä mainitut haasteet nousevat esiin aineistosta. Samalla juuri akateeminen maailma on vahvasti inklusiivisen Gendern-tavan kannalla sekä kirjallisessa viestinnässä että myös ääntämisessä, joten erityisesti nuoret akateemiset henkilöt tarvitsevat saksan inklusiivisia muotoja.

Laadimme parhaillaan seuraavaa kyselytutkimusta saksanopettajille Suomessa. Sen tavoite on täydentää opiskelijakyselyn antamaa kuvaa inklusiivisen kielen tilanteesta saksanopetuksessa. Tämä kartoitus luo pohjan tuleville vaiheille. Ehdotuksemme onkin perustaa suomalaisista saksanopettajista koostuva työryhmä, joka kehittää inklusiivisen kielen opetusmateriaaleja ja -menetelmiä.

Lopuksi

Sukupuolineutraali saksan kielen opetus ei voi keskittyä vain muotoihin, vaan siinä tulee huomioida yhtä lailla yhteiskunnallinen debatti inklusiivisen kielen asemasta. Tavoitteena on inklusiivista ajattelua tukeva kulttuurienvälinen kommunikaatio ja syvempi kielitietoisuus. Vaikka inklusiivinen saksa voi tuntua haastavalta, se on osa yhteiskuntaa, joka kunnioittaa kaikkia ihmisiä.

Kirjoittajat: Mia Raitaniemi, Hanken Svenska handelshögskolan & Christian Niedling, Turun yliopisto