Itämeren kaupungit muutoksen tekijöinä
Itämeren kaupunkien liitto tarjoaa alueen kaupungeille yhteistyömahdollisuuksia. 30-vuotisen historiansa aikana liitto on osannut mukautua ajan haasteisiin, samalla kun alkuperäinen tavoite Itämeren alueen kehittämisestä pysyy. Turku on yksi liiton aktiivisimmista kaupungeista.
Vuoden 2022 loppuun asti yksi kaupunkien tärkeimmistä tehtävistä Suomessa oli perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen asukkailleen. Kun sote- ja pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille, kaupunkien rooli muuttui. Ne keskittyvät nyt koulutukseen, elinvoimaan ja uutuutena työllisyyspalveluihin. Tässä työssä kaupunkien välinen yhteistyö erilaisissa verkostoissa on tärkeää. Kaupunkiverkostot myös lisäävät hyvinvointia laajemmin: esimerkiksi Euroopan vihreää ja digitaalista siirtymää tehdään pitkälti kaupunkien välisen yhteistyön voimin.
Yksi Euroopan kaupunkiverkostoista on Itämeren kaupunkien liitto (Union of the Baltic Cities, UBC), jonka tavoitteena on Itämeren alueen kehittäminen etenkin ympäristön, talouden ja hallinnon osalta. 32 Itämeren alueen kaupunkia, mukaan lukien Turku, oli mukana perustamassa liittoa syyskuussa 1991 Puolan Gdánskissa. Ajankohta ei ollut sattumaa: suunnitelmat olivat valmiina ja UBC perustettiin heti kun Neuvostoliiton hajoaminen teki yhteistyön itä- ja länsiblokin välillä mahdolliseksi. Liiton kielipolitiikka on yksi sen menestystekijöistä: alusta lähtien on käytetty pääasiassa lingua franca -englantia. Käännös- ja tulkkauspalvelut olisivat vieneet paljon resursseja, jos viestintä olisi tapahtunut kaikilla jäsenmaiden kielillä. Hyvin monella erilaisella korostuksella äännetty englanti on saanut liiton tapahtumissa lempinimen Baltic English.
Alkuvuosina toiminta keskittyi pitkälti Baltian maiden kaupunkien kehityksen edistämiseen. Kaupunkien välinen suora yhteistyö mahdollisti konkreettisia kehittämistoimia esimerkiksi vesihuollossa tai kaupunkitason demokratiassa, jotka olivat neuvostoaikojen jäljiltä huonossa kunnossa. Suomalaiset kaupungit suuntasivat pitkälti Viroon, ruotsalaiset Latviaan ja tanskalaiset Liettuaan. Mukana vietiin niin tietokoneita ja tulostimia kuin organisaatiomalleja ja lautakuntatyön neuvontaakin. Yhteistyöstä hyötyivät jo silloin kaikki, sillä lamasta nousevat läntisten maiden kaupungit tarvitsivat uusia kumppaneita. Euroopan unionin aluekehitysohjelma on ollut Itämeren kaupunkien liitolle tärkeä ohjenuora ja rahoitusväline alusta lähtien. Viime aikoina UBC on etsinyt keinoja Ukrainan kaupunkien tukemiseen muun muassa kaupunki-infrastruktuurin turvaamisessa ja kehittämisessä, siviiliväestön suojelemisessa, riskeihin varautumisessa ja pakolaisten auttamisessa.
Turku ilmastotyön edelläkävijänä
Tällä hetkellä Itämeren kaupunkien liittoon kuuluu yli 70 kaupunkia Latviasta, Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Lisäksi seitsemän kaupunkia Ukrainasta on mukana tarkkailijajäseninä. Venäläisten kaupunkien (Pietari ja Gatchina) jäsenyydet irtisanottiin 2022 vastalauseena Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa. Liiton toiminta jakautuu kahdeksaan aihealueeseen: kulttuuri, terveys, koulutus, kaupunkisuunnittelu, turvallisuus, innovaatiot, kestävyys ja nuoret. Näistä kahden sihteeristö sijaitsee Turussa: oppiminen ja kestävyys. Sustainable Cities -sihteeristön sijainti on erityisen ansaittu: Turun kaupunki tekee jopa maailman mittakaavassa edistyksellistä ilmasto- ja luonnonsuojelutyötä. Vuosina 1995-1997 toteutetusta kaupunkien ilmanlaadun seurantaa kehittävästä Medal-projektista on kuljettu pitkä matka Turun kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen olla hiilineutraali kaupunki 2029 mennessä. Turku on jo vähentänyt päästöjään yli puolella vuoteen 1990 verrattuna.
Kestävien kaupunkien sihteeristö edistää vihreää siirtymää monilla aloilla, kuten vesihuolto, kaupunkiliikenne, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus ja energia. Sihteeristö kannustaa jäseniään mukaan erilaisiin sopimuksiin ja arviointijärjestelmiin. Esimerkiksi Green City Accord ja ympäristövaikutusten arviointijärjestö CDP kirittävät kaupunkeja yhä tehokkaampiin ympäristötoimiin. Sihteeristö myös toteuttaa kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen hankkeita, joissa kaupungit, korkeakoulut, viranomaiset ja järjestöt etsivät yhdessä ratkaisuja kestävyysongelmiin. Parhaillaan hankkeissa kehitetään keinoja esimerkiksi muovijätteen vähentämiseen, haitallisten aineiden entistä tehokkaampaan poistamiseen jätevesistä tai päästöttömään, turvalliseen ja terveelliseen liikennesuunnitteluun. Lähivuosina turkulaiset pääsevät osallistumaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, kun Skanssiin aletaan rakentaa biodiversiteettipuistoa.
Kirjoittaja Lotta Lehti on tiedekunnan alumni ja dosentti, joka työskentelee projektikoordinaattorina Itämeren kaupunkien liiton Kestävien kaupunkien sihteeristössä.