Jääkärien sairaanhoitaja Ruth Munckin muistot

Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistojen ja tulkintojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia 1920–1970-luvuilla. Päälähteenäni käytän Munckin kirjoittamia tekstejä: muistelmateosta, muistelmakirjoituksia ja kirjeitä.

Henkilöhistorialliset muistot

Ruth Munck oli Hausjärvellä sijaitsevan Erkylän kartanon tytär, joka lähti ensimmäisen maailmansodan aikana jääkärien sairaanhoitajaksi Saksaan. Saksassa vietetyt vuodet tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen. Hän jatkoi jääkärien kotiinpaluun jälkeen aktiivista toimintaansa jääkärien parissa ja muisteli kyseisiä vuosia sekä lehtiin kirjoittamissaan artikkeleissa että vuonna 1934 julkaistussa muistelmateoksessaan. Vaikka Munck muistoissaan palasikin menneisiin jääkärivuosiin, muistoissa oli läsnä myös muisteluaika ja tulevaisuuden odotukset. Esimerkiksi hänen toimintansa Jääkärikotisäätiön ja Lotta Svärd -järjestön johtotehtävissä 1920- ja 1930-luvulla vaikuttivat siihen, miten hän kertoi muistojaan.

Ruth Munckin muistoissa hänen humanitaariseen rooliinsa sekoittui hänen poliittinen aatemaailmansa. Munck oli ajattelussaan ja toiminnassaan sidottu valkoisen Suomen arvomaailmaan. Lisäksi hän oli vankkumaton Saksan-ystävä. Tämä näkyi muun muassa siinä, että jatkosodan aikana hän lähti Saksaan etsimään ja avustamaan suomalaisia haavoittuneita ja sairastuneita SS-miehiä. Välirauhansopimuksen jälkeen Munck palasi Saksaan. Uudessa poliittisessa tilanteessa tämä oli raskauttavaa, ja Munck tuomittiin maanpetoksesta.

Vanhuusvuosinaan 1950–1970-luvuilla Munck jatkoi aktiivista muisteluaan, mutta muistot piti sovittaa muuttuneeseen yhteiskuntaan. Munckin muistoissa tuleekin kiehtovalla tavalla esiin Suomessa jatkosodan jälkeen tapahtunut poliittinen muutos ja sen vaikutus yksilön muistoihin.

Tutkimuskentän ajankohtaisuus

Ruth Munckin vaiherikkaan elämän kautta voi tarkastella valkoisen Suomen arvoihin sitoutuneen naisen elämänkohtaloa. Viime vuosina on tutkimuksessa nostettu esiin vasemmistossa toimineita naisia, kuten Hella Wuolijoki ja Martta Koskinen. Oikeistolaiset naiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Tutkimukseni osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisesta sotienvälisestä äärioikeistosta sekä Suomen ja Saksan välisistä suhteista. Samoin se tuo esiin jääkäriliikkeen, Lotta Svärd -järjestön ja suomalaisen SS-pataljoonan historiaa.

Kirjoittajan kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886–1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta (Sigillum, 2018) tarkastetaan Turun yliopistossa 5.5.2018.

Elina Virtanen on kulttuurihistorian jatko-opiskelija.