Jälkieditoijan uusi apuväline testissä – opiskelijakilpailun voitto Turun yliopistoon

Teknologian kehitys on ollut käännösalallakin todella nopeaa, ja esimerkiksi konekäännöslaatu on parantunut huimasti kymmenessä vuodessa. Keväällä järjestetyssä kisassa opiskelijat pääsivät testaamaan ja arvioimaan jälkieditoinnissa auttavaa työkalua.

Konekäännös syntyy, kun koulutettu tietokoneohjelma luo automaattisen käännöksen lähdetekstistä. Jälkieditoija taas muokkaa konekäännöksen kohdekieleen sopivaksi, laadukkaaksi käännökseksi. Usein ajatellaan, että jälkieditointi on perinteistä kääntämistä nopeampaa. Konekääntimet voivat kuitenkin erota käännöslaadultaan paljonkin. Käännöslaatuun vaikuttaa muun muassa konekääntimen koulutukseen käytetyn aineiston monipuolisuus, sopivuus ja koko. Mitä huonompi konekäännös on, sitä enemmän tekstiin tulee tehdä muutoksia ja sitä enemmän aikaa ja tarkkuutta työ vaatii. Joskus virke joudutaan kääntämään kokonaan alusta asti, jolloin työ on jopa perinteistä kääntämistä hitaampaa. Kääntäjälle olisikin hyödyllistä tietää etukäteen, kuinka paljon jälkieditointia tarjottu konekäännös vaatii. Automaattiset laadunarviointijärjestelmät pyrkivät vastaamaan juuri tähän tarpeeseen.

Huhtikuussa 2022 järjestettiin kilpailu, jossa arvioitiin konekäännösten laatuarvioiden oikeellisuutta, keskinäistä yhdenmukaisuutta ja hyödyllisyyttä. Laadunarviointijärjestelmän tekoäly arvioi toisaalta sitä, paljonko konekäännettyä virkettä tulee jälkieditoida ja toisaalta sitä, kuinka vakavia virheitä konekäännöksessä on. Jokaisesta EU-kieliparista valittiin voittaja, ja näistä voittajista valittiin vielä kolme koko kilpailun voittajaa. Olin yksi näistä koko kilpailun voittajista.

Kilpailuun osallistuminen oli mielenkiintoista ja helppoa. Ennen kilpailua saimme tietopaketin, jossa kerrottiin arviointijärjestelmien toiminnasta. Palkintona oli tabletti sekä kutsu European Master’s in Translation (EMT) -yliopistojen verkostoitumistapahtumaan, jossa järjestettiin palkintojenjako, ja Euroopan komission käännöstoimen järjestämään Translating Europe Forum ‑tapahtumaan. Verkostoitumistapahtuma järjestettiin lokakuun lopulla Prahassa, ja kokemus oli todella antoisa. Sain uusia kontakteja niin yliopistoista kuin Euroopan komission työntekijöistäkin. Kilpailussa pääsin myös ensimmäisten joukossa testaamaan uutta käännösteknologiaa. Oli mukava huomata, että käännösopintojeni lisäksi muistakin opinnoistani oli hyötyä kisassa. Niistä tulee varmasti olemaan hyötyä työelämässäkin. Käännössalalla arvostetaan monitieteellisyyttä.

Kirjoittaja opiskelee monikielistä käännösviestintää Turun yliopistossa ja on valmistunut farmaseutiksi Åbo Akademista.