Kaksi stipendiaattia Udmurtiasta

Kevätlukukauden 2011 folkloristiikassa oli kaksi Erasmus-stipendiaattia Udmurtiasta: Irina Pčelovodova ja Tatjana Okuneva Venäjän Tiedeakatemian Uralin osaston Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutista.

Irina Pčelovodovan tutkimuksen aiheena ovat udmurttien perinteiset musiikki-instrumentit vertailevasta suomalais-ugrilaisesta näkökulmasta tarkasteltuina. Turun yliopiston kirjastoissa on paljon hänen tutkimukseensa liittyvää arvokasta kirjallisuutta, ja lisää aineistoa löytyi Helsingistä etenkin Suomalais-Ugrilaisen Seuran kokoelmista. Vieraskielisen, nimenomaan englanninkielisen kirjallisuuden parissa työskenteleminen on tuonut tutkimukseen paitsi uutta substanssitietoa myös parantanut tutkimuksen käsitteellistä välineistöä.

Tutustuminen julkaistuun aineistoon toi esiin, että suomalais-ugrilaisilla kansoilla on samankaltaisia soittimia ja että vertailukohteita saattaisi löytyä myös muualta Euroopasta. Udmurtiassa on kuitenkin saatavilla niukalti kirjallisuutta, joka antaa mahdollisuuden laajoihin vertailuihin. Irina Pčelovodova on taannoin laatinut yhdessä unkarilaisen etnomusikologin Miklos Demeterin kanssa udmurttien kubyze-viulun soittamisen kuvausta.

Tatjana Okuneva valmistelee parhaillaan väitöskirjaa, jossa hän tarkastelee udmurttien perinteistä hääseremoniaa tekstinä. Tämän näkemyksen mukaisesti häärituaalin kaikki elementit ovat informaatiota, jota voidaan lukea. Myös Tatjanalle työskentely Turun yliopiston kirjastoissa oli kaikkein antoisinta: mahdollisuus tutustua kansainvälisesti monipuoliseen teoreettiseen folkloristiseen kirjallisuuteen ja laajoihin suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden kokoelmiin.

Vielä 1900-luvun lopussa kylissä järjestettiin häät perinteiseen tapaan, mutta nykyään perinne on muuttumassa myös maaseudulla. Hääseremonia on lyhentynyt ja kestää enää päivän tai pari. Häissä ovat säilyneet vain tärkeimmät elementit, ja eri kansojen häämenot muistuttavat toisiaan yhä enemmän. Tyypillisesti häitä vietetään yhden illan mittaan ravintolassa, mutta maaseudulla juhlimista saatetaan jatkaa seuraavana päivänä, kun hääväki saapuu hääparin kotiin katsomaan, kuinka hyvin yhteiselämä sujuu. Morsiamen kelvollisuutta saatetaan koetella erilaisilla tehtävillä.

Kaupunkien väestö on urbanisoitunutta, ja erityisesti nuorison pyrkimys kohti kaupunkimaista elämäntyyliä muuttaa häätapoja myös maaseudulla. Opiskelemaan mennään kaupunkiin, mutta joukkoviestimet tuovat uusia vaikutteita ja muuttavat kulttuuria kylissäkin. Vanhojen perinteiden hävitessä on vaara, että menetetään samalla arvokkaita etnisiä arvoja ja harmoninen maailmankuva, ja kestää aikansa ennen kuin mitään sitä vastaavaa muotoutuu tilalle.

Pekka Hakamies on lyhentänyt ja suomentanut Irina Pčelovodovan ja Tatjana Okunevan raportit.