Kansainvälistä Suomen historiaa

Suomen historian oppiaine järjesti heinäkuussa yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn kanssa Suomen historian kesäkurssin ulkomaalaisille yliopisto-opiskelijoille.

Turussa 13.–31. heinäkuuta 2015 järjestetty historiakurssi oli ensimmäinen laatuaan, sillä aikaisemmin CIMO on ostanut suomalaisilta yliopistoilta vain kielikoulutukseen keskittyviä kesäkursseja. Tänä vuonna tarjontaan haluttiin kokeilumielessä lisätä myös Suomen historia, ja Turun yliopisto voitti kilpailutuksen. Heinäkuun puolivälin paikkeilla Turkuun saapui siis 24 ulkomaalaista suomen kielen ja kulttuurin opiskelijaa. Sen lisäksi, että kurssi tarjosi opiskelijoille oivan mahdollisuuden tutustua Suomen historiaan, oli se myös Suomen historian jatko-opiskelijoille hyvä tilaisuus tuoda esille omaa erityisosaamistaan luento- ja pienryhmäopetuksen muodossa.

Suomen historia kolmessa viikossa

Pilottikurssin opetuskielenä oli suomi ja kolmen kurssiviikon aikana perehdyttiin Suomen historian pääpiirteisiin, tosin painottaen ajanjaksoa 1900–2015. Kolmessa viikossa ehdittiin siis käydä läpi koko Suomen historia aina esihistoriasta nykyaikaan. Opetusmuotoina kurssilla olivat luennot, pienryhmätapaamiset ja opastetut käynnit erilaisissa Turun ja sen lähiympäristön historiallisissa kohteissa, kuten esimerkiksi Seilin saarella. Opetuksen lisäksi kurssilaisille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua kolmen opiskelijatuutorin vetämiin tuutorointitapaamisiin. Kurssin lopputyönä opiskelijat kirjoittivat esseen itseään kiinnostavasta aiheesta.

Kurssin ohjelmaan kuului opetuksen lisäksi tietysti myös vapaamuotoista toimintaa, kuten esimerkiksi grillausta ja piknik Sirkkalan kasarmilla. Lisäksi opiskelijoita tutustutettiin paikallisiin historianopiskelijoihin yhteisen illanvieton muodossa.

Suomen historia kiinnostaa myös ulkomailla

Opiskelijoita kurssille saapui eri puolilta Eurooppaa. Kurssille osallistuneita oli Espanjasta, Puolasta, Romaniasta, Saksasta, Slovakiasta, Tšekistä, Ukrainasta, Unkarista, Venäjältä ja Virosta. Kurssin opiskelijat olivatkin yksi osoitus siitä, että Suomen historialle löytyy kysyntää myös kansainvälisesti.

Useimmilla kurssilaisilla syyt kurssille hakeutumiseen olivat varsin moninaiset, mutta yksi monia yhdistävä vaikutin oli kuitenkin se, että Suomen historian opiskelun katsottiin hyödyksi työelämässä. Monien kurssille hakeutuneiden tuleva ammatti oli nimittäin jollain tavalla kytköksissä Suomeen tai suomen kieleen.

Kurssilaisten joukossa olikin muun muassa kääntäjän, tulkin ja suomen kielen opettajan ammattiin tähtääviä opiskelijoita. Slovakialainen Ivona Mendelova totesi, että kun tulevaisuuden työ voi olla jotain Suomeen liittyvää, esimerkiksi tulkki tai kääntäjä, niin on hyödyllistä tietää jotain Suomen historiasta, politiikasta ja taloudesta.

Sen lisäksi, että kurssista nähtiin olevan etua työelämässä, pitivät monet kurssilaiset historian opiskelua myös keinona ymmärtää laajemmin suomalaista yhteiskuntaa ja sen toimintaa. Tämän käsityksen tiivistää hyvin yksi kurssilaisista, saksalainen Philipp Seuferling todetessaan: ”Me suomen kielen opiskelijat haluamme ymmärtää, miten Suomi toimii tänään ja siihen kuuluu juuri se 1900-luvun historia. Ja jos tuntee historian hyvin, voi ymmärtää myös, miten Suomen politiikka ja yhteiskunta tänään toimii.”

Kirjoittaja on Suomen historian pääaineopiskelija.