Kasvit, ihmiset ja uskonnot

Tuija Hovi

Kasvit ovat olleet kautta aikojen ihmiselle elintärkeitä paitsi ravinnonlähteinä ja muiden hyödykkeiden raaka-aineina myös henkisen kulttuurin inspiraationa. Ruissalon kasvititeteellisen puutarhan ja uskontotieteen oppiaineen yhteistyönä rakennetut ”Pyhiä kasveja” -opaskierrokset ovat saaneet innostuneen vastaanoton.

Komea koristekasvi enkelinpasuuna (Brugmansia x candida) on vaarallisen myrkyllinen. Se on yksi Etelä-Amerikan samanistisissa alkuperäiskulttuureissa tunnetuista huumekasveista. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.

Emme voi elää ilman kasveja, sillä jo happi, jota hengitämme, on kasvien tuottamaa. Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, kuinka kasvien vihreys arkiympäristössä edistää terveyttä ja hyvinvointia jopa aivan konkreettisesti mitattavissa olevilla tavoilla.

Kasvi voi olla monin tavoin merkityksellinen myös uskonnollisessa ajattelussa. Se voi esimerkiksi olla mytologisen syntykertomuksen perusteella palvottu, ”rauhoitettu” tai tabu. Pyhää kasvia ei saa vahingoittaa, koska samalla vahingoitettaisiin jumalallista järjestystä ja siinä samalla omaa yhteisöä. Silti kasvi on voinut saada roolin rituaalin osana. Tyypillistä on kasvin pyhittäminen sen sisältämän huumaavan aineen vuoksi tai kasvin käyttäminen uhrina. Moniin uskonnollisiin perinteisiin kuuluu muuntuneen tajunnantilan tavoittelu, jolloin huumekasvin avulla tehdään vaikkapa matka parantavien henkien maailmaan. Maanviljelyskulttuureissa on puolestaan ollut tapana lahjoittaa sadon ensimmäiset antimet jumalille tai haltijoille.
Laakeripuun (Laurus nobilis) lehdet tunnettaneen meillä parhaiten liharuokien mausteena. Antiikin kreikkalaisille ainavihanta laakeri oli Apollonin pyhä puu, varhaiskristityille puolestaan paratiisin elämän puu. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.

Uskonnollista merkitystä ja symboliikkaa voidaan kasviin liittää lisäksi sen kasvutavan perusteella. Kärsimyskukka on tästä mainio esimerkki. Jesuiittojen 1500-luvulla Perusta löytämän kasvin jokainen osa sai tulkinnan, joka muistuttaa uskovaa Kristuksen kärsimyshistoriasta – samaan tapaan kuin Tapio Rautavaaran levyttämä ”Korttipakka”. Kasvin pyhyyttä perustelee niin ikään sen tärkeys elämän ehtona, kuten on viljakasvien kohdalla, tai se, että kasvi on mainittu pyhissä kirjoituksissa. Perinteisiä lääkekasvejakin on kunnioitettu jumalten lahjoina niiden todettujen tai uskottujen vaikutusten takia.

Pyhyys liittyy itse kasvitieteellisiin puutarhoihinkin tavalla, jota ei tule ajatelleeksi. Niiden historia juontaa juurensa löytöretkiaikaan ja innostukseen perustaa muualta tuotujen eksoottisten kasvien

Temppeliviikuna (Ficus religiosa) tunnetaan myös pipal-puuna ja bodhipuuna. Sitä kunnioitetaan niin hindulaisuudessa kuin buddhalaisuudessakin. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.

puutarhoja, kun haluttiin luoda kadotetun raamatullisen paratiisin malli. Vaatimaton botanistinen tietämys tosin hankaloitti tehtävää pitkään ja eksoottiset kasvit usein kuolivat. Vasta 1800-luvulla ”Wardin laatikko” eli vivarium, kannettava lasikko, helpotti kasvien kuljetusta kauas luontaisilta elinalueiltaan.

Kasveihin ja ja puutarhoihin liittyvä kulttuuri kiinnostaa monia tänä päivänä. Marraskuusta lähtien olen ilokseni saanut kävelyttää miltei poikkeuksetta etukäteen täyteen varattuja ryhmiä läpi Ruissalon monipuolisten ja pieteetillä hoidettujen kasvihuoneiden. ”Pyhiä kasveja” -kierrokset jatkuvat alkukesällä, jolloin kasvihuoneista jalkaudutaan myös puutarhan ulkoalueelle.

Tuija Hovi on uskontotieteen dosentti ja hortikulttuurin ystävä.

Kevään Pyhät kasvit -kierroksista ilmoitetaan Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan verkkosivustolla ja puutarhan FB-sivulla.

Karusellikuva. Ruusun ja valkoisen liljan ohella siniset kukat, kuten iiris (Iris japonica), ovat päätyneet Neitsyt Marian symboliksi. Iiriksen terälehdet on helppo nähdä myös pyhän kolminaisuuden symbolina. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.