Kati huuhtoo kultaa marginaalista

Kirjallisuudentutkija Kati Launis on julkaissut kunnianosoituksen Hiiskun sisarille, jotka vaikuttivat V. A. Koskenniemen ajan Turun kirjallisen elämän keskiössä. Aune, Kyllikki ja Helka Hiiskun kolmoiselämäkerta Kynän kantama elämä on linjassa Katin aiemman tutkimuksen kanssa.

– Olen työskennellyt kotimaisessa kirjallisuudessa tutkijana ja opettajana. Marginaaliin unohdetuista kirjoittavista naisista tuli kohtaloni professori Pentti Karkaman graduseminaarissa, jossa tutustuin naiskirjailijoita käsittelevään teokseen Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989). Teoksessa kerrotaan muiden muassa Wendla Randelinista (1823–1906), johon löytyi yhteys lapsuudestani: leskeksi jäänyt Randelin peri sedältään Huittisissa sijainneen Huhkolan kartanon, jonka pihalla leikin lapsena.

Randelinin ensimmäinen romaani Den Fallna (1848) imaisi Katin: ensin syntyi gradu, sitten romaanin suomennos nimellä Elisabet (1999).

Kerrotut naiset

– Sukupuolen ja kirjoittamisen liitto on kiehtonut minua. Gradusta alkanut paneutuminen 1800-luvun puolivälin naiskirjailijoihin jatkui vuonna 2005 valmistuneessa väitöskirjassa Kerrotut naiset. Väitöskirjassa ääneen pääsivät Wendla Randelinin lisäksi Fredrika Wilhelmina Carstens, Charlotta Falkman, Fredrika Runeberg ja Marie Linder. Naisten teokset eivät kelvanneet kirjallisuuden kaanoniin.

Katin väitöskirja avaa sitä, miten naiset teoksissa kerrottiin. Kerronnan muoto paljastaa, mitä tuohon aikaan ajateltiin ja mihin otettiin kantaa. Romaanimuoto otti ensiaskeliaan Suomessa 1800-luvulla. Taaperovaiheessaan romaani kävi vaiennettujen puhetorvesta – kirjoittavat naiset pystyivät fiktiossaan ottamaan kantaa naisesta ja perheestä käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Työväen ja keskiluokan kirjoittavat naiset

Katin vaskooliin on osunut myös 1900-luvun alkupuolen vaiettu työväenkirjallisuus. Kaksinkertaista marginaalia edustaa etenkin Hilja Pärssinen, runoilija, opettaja, toimittaja ja kansanedustaja, joka poliittisessa vankeudessa kirjoitti runot kangastilkuille.

– Hiiskun sisarukset kuuluivat keskiluokkaan. Naimattomina heidän oli itse hankittava toimeentulonsa. Kaikki kirjoittivat ja julkaisivat, mutta tutkijan ja kirjailijan ura jäi miespuolisten opiskelutoverien etuoikeudeksi. Aune tähtäsikin opettajaksi, Kyllikki päätyi opettajaksi, Helka sinnitteli runoilijana, toimittajana ja kääntäjänä – ja toimi opettajana. Sotavuosina hän ansioitui Turun ylioppilaslehden päätoimittajana.

Tutkija nostaa naisensa näkyviin, suo heidän puhua. Vaskooliin jää kultaa.

Minna Numminen-Jalava on suomen kielen maisteri ja Katin entinen opiskelija.