Kaupankäynnin kohtaamisia
Kaupankäynti ei ole ainoastaan tavaran ja rahan vaihtamista toisiinsa – ei ainakaan sotien jälkeisessä Suomessa.
Kuvitellaan pieni paikkakunta, missä kohtaavat sekä raskas teollisuus että agraarikulttuuri. Katukuva on aluksi matala ja puutalovaltainen, mutta vähitellen maisemaan alkaa kohota kerrostaloja ja muita uudisrakennuksia. Näkyvässä osassa paikkakunnan liike-elämää on paikallinen osuusliike, mutta myös yksityisyrittäjyys elää vahvana. Monet liikkeistä toimivat vaatimattomissa puutalohuoneistoissa. Kauppias saattaa tulla palvelemaan asiakasta suoraan liikkeen yhteydessä olevasta kodistaan. Asiakkaalle on aina aikaa ja kaupankäynti onkin kanssakäymistä yritystoiminnan ja ystävyyden rajapinnalla.
Kauppaa Karkkilassa
Kansatieteen pro gradu -tutkielmassani tutkin kaupankäynnin kohtaamisia ja vuorovaikutussuhteita Karkkilan kauppalassa Uudellamaalla. Ajallisesti tutkimukseni sijoittuu 1940–1960-luvuille. Kaupankäyntiä on tarkasteltu tästä näkökulmasta vähän, sillä vallitseva katsantokanta on ollut lähinnä taloushistoriallinen. Tutkimusaineistoni on muistitietopohjaista; se koostuu tekemistäni haastatteluista sekä toteuttamani teemakirjoituspyynnön vastauksista.
”Mitä teille saisi olla?”
Lähestyin aihettani sekä kansatieteellisen tutkimustradition kautta että kulttuurianalyysin keinoin tarkasteltuna. Tutkimukseni perusteella voin todeta, että kaupankäynnin sosiaalinen kenttä on ollut monialainen. Kauppias ja asiakas kohtasivat toisensa ostotapahtuman aikana. Kohtaamiseen vaikuttivat monet ympäröivät tekijät, kuten molemminpuolinen käytös sekä liiketila ja sen tuottamat aistimukset. Kauppiaat toimivat myös omana sisäisenä verkostonaan. Heillä oli paikkakunnan sisäistä yhdistystoimintaa, mutta myös sen ulkopuolelle suuntautuneita kontakteja.
Kaupankäynnin murros
Näkökulma kansatieteelliseen tutkimukseen lähtee usein arkipäivästä. Vaikka tutkimukseni kulkee pitkälti rinnan ihmisten arkeen kuuluvien kokemusten kanssa, sijoittuu se myös suomalaisen yhteiskunnan ja kaupankäynnin murrosvaiheisiin. Aineistostani nousevat esille sekä säännöstelyn aikakausi että sitä seurannut nousujohteinen kehitys. Tutkimusajanjaksolleni sijoittuva suuri kaupankäynnin murros on siirtyminen palvelumyymälöistä itsepalveluun.
Matti Mäki on kansatieteen pääaineopiskelija, jonka pro gradu -tutkielma ”Ei pelkkää kaupantekoa. Kaupankäynnin kohtaamiset ja vuorovaikutussuhteet Karkkilan kauppalassa 1940–1960-luvuilla” valmistui talvella 2015.