Kertomukset sukupuolen moninaisuuden avaajina

Mikä merkitys sukupuolen rajat ylittävillä menneisyyden elämäntarinoilla on nykyhetkessä? Muun muassa tähän kysymykseen pyrin vastaamaan väitöksenjälkeisessä tutkimuksessani, jonka otsikkona on ”The Politics and Ethics of Gender Variance”. Monitieteisen tutkimukseni tavoitteena on etsiä vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää sukupuolen moninaisuutta ja pohtia tämän pohjalta kysymyksiä politiikasta ja etiikasta.

Tutkimusaineistoni koostuu sukupuolen rajat ylittäneiden menneisyyden henkilöiden elämäntarinoihin perustuvista kertomuksista, joita on tuotettu kirjallisissa ja audiovisuaalisissa medioissa. Päähuomio on kertomusten avaamissa mahdollisuuksissa. Miten kertomukset toimivat ihmisen kokemuksen ja itseymmärryksen prosessoimisessa? Millaista tietoa ne tuottavat suhteessa nykyhetkessä vallitseviin ja murtuviin käsityksiimme sukupuolen moninaisuudesta?

Tarkastelen kertomuksia kolmen elämäntarinan kautta. Vanhin tapaus on skotlantilaissyntyinen James Miranda Barry (1799–1865), joka opiskeli kirurgiksi Edinburghissa ja teki uransa brittiarmeijassa. Tarina kertoo, että hänen kuolemansa jälkeen paljastui, että hän olikin nainen. Tanskalaistaiteilija Lili Elbe (1882–1931) oli yksi ensimmäisistä sukupuoltaan kirurgian avulla muuttaneista henkilöistä. Tuorein tapauksista on amerikkalaisen jazzmuusikko Billy Tipton (1914–1989), joka Barryn tapaan eli aikuiselämänsä miehenä. Barryn, Elben ja Tiptonin elämät sijoittuvat erilaisiin ajallisiin ja kulttuurisiin konteksteihin ja tuovat esille sukupuolen ilmentämisen mahdollisuuksia eri aikoina.

Kertomuksia esimerkiksi Barryn elämäntarinaan liittyen on ilmestynyt 1800-luvun lopusta lähtien, mutta tutkimuksen painopiste on 1990-luvulta lähtien ilmestyneissä kertomuksissa. Tämä on konteksti, jossa sukupuolen moninaisuuteen ja transsukupuolisuuteen liittyvä poliittinen aktivismi, teoretisointi ja keskustelu ovat kasvaneet merkittävästi. Myös lainsäädäntö ja siihen liittyvä keskustelu on ajankohtaista. Esimerkiksi Saksassa tulee marraskuussa voimaan uusi laki, joka mahdollistaa ”määrittelemättömän sukupuolen” vaihtoehdoksi syntymätodistukseen niille, joita eivät syntyessään ole yksiselitteisesti mies- tai naispuolisia.

Tutkimukseni lähtökohtana toimii ajatus, että kertomukset ovat monisyinen kokemuksen ja kertomisen, tietämisen ja ajallisuuden kanava, joiden kautta erilaisia tarpeita ja odotuksia prosessoidaan. Siksi ne toimivat monitahoisesti sukupuolen ymmärtämisessä ja ilmaisemisessa tapahtuvien murrosten avaajina.

Lotta Kähkönen on Suomen Akatemian tutkijatohtori sukupuolentutkimuksen oppiaineessa.