Kielten opiskelu kiinnostaa nuoria

Kielten suosio yläkoulussa ja lukiossa näyttää tilastojen valossa laskeneen viime vuosina. Mediassa tilastoja tulkitaan usein niin, että kielet eivät kiinnosta. Laaja nuorille suunnattu kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että valtaosa nuorista haluaisi osata useampaa kieltä. Syyt valintojen kapenemiselle ovat asenteiden sijaan rakenteellisia.

Valinnaisia kieliä ei suomalaisissa kouluissa opiskella enää yhtä paljon kuin parikymmentä vuotta sitten. Tarjolla olevien kielten valikoima on supistunut ja opiskelijamäärät ovat laskeneet. Vaikka Suomessa puhuttavien kielten kirjo kasvaa koko ajan maahanmuuttajien myötä, samalla esimerkiksi suurten eurooppalaisten kielten osaajia on koko ajan vaikeampi löytää. Kielivalintojen kapenemisen syyksi on tarjottu muun muassa kielten opiskelun työläyttä.

Nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa

Koska numerot kielivalintatilastoissa eivät varsinaisesti kerro nuorten asenteista, selvitimme Turun ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden yhteistyössä, mitä nuoret itse ajattelevat monipuolisesta kielitaidosta ja kielten opiskelusta. Kyselytutkimus kieltenopiskelusta oli avoinna keväällä 2023 kolme viikkoa ja siihen vastasi 1662 yhdeksäsluokkalaista ja lukiolaista eri puolilta maata.

Vastaukset osoittivat, että nuorten asenneilmapiiri on selvästi myönteisempi kuin mitä tilastot antavat olettaa. Valtaosa kyselyyn vastanneista nuorista näki monipuolisen kielitaidon hyödyllisenä tulevan työnsä tai opintojensa kannalta ja haluaisi opiskella kieliä, vaikka se olisi koulussa täysin vapaaehtoista. Alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vieraan kielen taidoksi riittäisi englanti. Lukiolaisten asenteet olivat kielimyönteisempiä kuin yhdeksäsluokkalaisten.

Kysyimme myös, miksi kieliä on tärkeää osata. Lähes kaikki vastaajat olivat samaa mieltä kielitaidon välittömästä hyödystä, eli että kieliä tarvitaan kommunikointiin erikielisten ihmisten kanssa. Kielet nähtiin siis välineenä ulkomailla asumiseen sekä matkusteluun. Kieltenopiskelu nähtiin myös sijoituksena tulevaisuuteen. Kolme neljäsosaa vastaajista piti kieltenopiskelua tärkeänä jatko-opintojen ja hieman useampi tulevan ammattinsa kannalta. Kiinnostavaa oli, että yli 80 % vastaajista piti kielitaitoa tärkeänä maailmankuvan laajentamisen kannalta. Kielten nähtiin siis avaavan ovia muiden ymmärtämiseen.

Kielten opiskelun esteet ovat rakenteellisia

Jos valtaosa nuorista suhtautuu kielten opiskeluun positiivisesti, miksi kieliä ei kuitenkaan valita? Tähän haimme vastausta haastattelemalla 22 lukiolaista neljästä suomalaisesta keskisuuresta kunnasta. Lukiolaiset kertoivat, että kielten opiskelu sinänsä ei ole erityisen kuormittavaa, mutta lukio kokonaisuutena sitä kyllä usein on. Tästä syystä kaikki vapaaehtoiset kurssit pyritään usein karsimaan minimiin. Kielet ovat jääneet pois siksikin, että niistä ei viime vuosina ole saanut yhtä paljon pisteitä korkeakouluvalinnoissa kuin muista aineista. Tämä tilanne kuitenkin muuttuu, kun uudet pisteytystaulukot astuvat voimaan vuonna 2026.

Lukiolaiset nostivat esiin myös monia muita koulun käytäntöihin ja rakenteisiin liittyviä esteitä, joita opettajat olivat jo aiemmin maininneet. Kielet eivät mahdu lukujärjestykseen tai menevät päällekkäin muiden aineiden kanssa. Kunnassa vaaditut minimiryhmäkoot ovat niin suuria, että opetusryhmiä ei synny tai ryhmä syntyy vain yhteen kouluun, jonne pitäisi erikseen siirtyä omasta koulusta. Kyse on siis ennen kaikkea opetukseen käytettävissä olevista resursseista.

Tutkimus asenteista jatkuu

Emme ole vielä tarkastelleet kyselytutkimusaineistosta erilaisten osatekijöiden yhteisvaikutusta. Voi siis hyvin olla, että vastaajien joukosta löytyy alaryhmiä, joiden asenteissa on suuriakin eroja esimerkiksi asuinpaikasta, sukupuolesta tai jatkokoulutussuunnitelmista riippuen. Jo tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että kielivalintatilastot eivät heijastele nuorten todellista kiinnostusta.

Lisätietoa tutkimuksesta: Nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja haluavat osata kieliä laajentaakseen maailmankuvaansa — Suomi (kieliverkosto.fi)

Kirjoittaja on ranskan kielen yliopistolehtori, joka on tutkinut nuorten suhtautumista kielten opiskeluun yhdessä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Katja Mäntylän, Jaana Toomarin ja Karoliina Inhan kanssa.