Kiinan kielen opiskelijat mukana Töittejälkke-afterworkeissä
Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos järjesti 30.10.2024 Töittejälkke-tilaisuuden Arcanumissa. Tilaisuus sisälsi tutkimuskuulumisia sekä paneelikeskustelun työelämästä ja siitä, mitä siltä voi odottaa. Osallistuimme tilaisuuteen avustustehtävissä ja saimme mahdollisuuden päästä seuraamaan mitä mielenkiintoisimpia puheenvuoroja.
Mikä musta tulee isona? Kieltä pääaineena opiskelevalla tämä kysymys on aina mielessä, ja vastaus siihen voi olla hyvinkin pitkään epäselvä. Töittejälkke-afterworkeissä korostuivat työelämän monipuoliset mahdollisuudet, joita kielten opiskelu tarjoaa. Tilaisuutta seuratessamme kuulimme useita mielenkiintoisia puheenvuoroja, joiden kaikkien pääteemana toistui sama asia: kielen opiskelijan mitä monimuotoisimmat urapolut.
Tutkimuskuulumisia – Mitä kaikkea kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tutkitaan?
Töittejälkke-tilaisuus alkoi Pekka Lintusen tervetulopuheella, jonka jälkeen pääsimme kuulemaan kuudesta eri kieli- ja käännöstieteiden laitoksella käynnissä olevasta tutkimuksesta. Ensimmäisen puheenvuoron ennakkoluuloista idän ja lännen välillä antiikissa ja keskiajalla piti Maria Jokela. Tämän jälkeen kuulimme Liisa Peuran esityksen robottien käytöstä vieraan kielen opetuksessa alakouluikäisille lapsille. Kolmantena vuorossa oli Otto Tarkka, joka esitteli suuria kielimalleja internetdatan puhdistustyökaluina. Seuraavaksi pääsimme kuulemaan Jenny Paanaselta Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta (LaWe) ja sen toiminnasta kielen ja hyvinvoinnin yhteyksiä koskevan tutkimuksen edistäjänä. Viimeisen puheenvuoron piti Matti Peikola Early Modern Graphic Literacies -hankkeesta, joka keskittyy tiedon visualisoinnin ja graafisten lukutaitojen historiaan.
Paneelikeskustelu – Mitä työelämä odottaa?
Tilaisuuden toisessa osassa Piia Alvesalo, Hanna Gorschelnik ja Hanna-Mari Kolistaja keskustelivat moderaattori Riitta Monton johdolla esimerkiksi siitä, miten opiskelun aikana tehdyt päätökset ja valinnat vaikuttavat tulevaisuuden uramahdollisuuksiin. Keskustelussa kävi ilmi opiskelujen aikana saatujen valmiuksien merkitys sekä työharjoittelun ajoittamisen ja soveltuvuuden tärkeys. Useampi keskustelijoista toi esiin omien opintojensa pitkän keston ja pienten töiden teon opintojen välissä. Tilaisuuden jälkeen mietimme molemmat sitä, kuinka nykyään samanlaiseen rakenteeseen ei tunnu olevan mahdollisuuksia: opinnot tulee suorittaa nopeasti ilman katkoksia, eikä opiskelijalle jää juuri aikaa pohtia valintojaan, saati vaihtaa alaa. Keskustelussa nousi lisäksi esiin suomenkielisen viestinnän tärkeys työelämässä. Vaikka omien opintojen ja asiantuntijuuden paino olisikin vieraissa kielissä, kielialan ammattilaisen tulee hallita myös suomenkielinen viestintä.
Tilaisuutta oli hieno päästä seuraamaan ja saimme inspiraatiota omiin opiskeluihimme ja tulevaisuuden näkymiimme. Puhujien omakohtaiset kokemukset selkeyttivät ajatuksia siitä, ettei oma urapolku seuraa yhtä ainoaa reittiä, vaan jokaisen matka on erilainen.
Kirjoittajat ovat maisterivaiheen kiinan kielen opiskelijoita.