Kirjailija Anni Kytömäki kommentoi teoksissaan nykyisyyttä menneisyyden kautta

Kirjailija Anni Kytömäen kevät on ollut työntäyteinen. Kirjottamisen ohella Kytömäki opiskelee kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmassa, Turun yliopiston Porin yksikössä, pääaineenaan kulttuuriperinnön tutkimus. Opinnot ovat tuoneet kirjoittamistyöhön uusia ideoita ja näkökulmia.

Anni Kytömäki sai vuoden 2020 Finlandia-palkinnon teoksestaan Margarita (Gummerus 2020). Sekä hänen palkitun teoksensa että kandityönsä keskiössä ovat jokihelmisimpukat.

Toisen opiskeluvuoden aikana kandiaihetta miettiessään Kytömäki totesi, että voisi valita aiheensa seuraavaa romaania silmällä pitäen.

– Ihan suruttomasti värväsin kanditutkielman romaanin kirjoittamisen palvelukseen, hän nauraa.

– Kun romaani sitten oli kallistumassa siihen, että se kertoo myös jokihelmisimpukoista, niin päätin, että teen kanditutkielman jokihelmisimpukan kulttuuriperintöprosessista. Ajattelin, että samalla saan tehtyä taustatöitä romaania varten. Taustatöiden tekeminen on antoisaa, mutta se on myös ihan työ-työtä. Kanditutkielma tarjosi pienen lisämotivaation työskentelyyn.

Jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955, minkä myötä esimerkiksi helmenpyynti kiellettiin.

– Vähitellen nykypäivää kohti tullessa jokihelmisimpukkaan on alettu liittää yhä enemmän symboliarvoja: se on puhtaiden vesien indikaattori ja luonnon monimuotoisuuden ilmentäjä. Se on mielestäni aika tyylipuhdas kulttuuriperintöprosessi, että hyödynnetty ja ehkä vähän väheksyttykin laji sai kantaakseen ihan uusia arvoja.

Opinnot tuovat kirjoittamiseen inspiraatiota ja tietoa

Kytömäki tunnustaa hyödyntäneensä opintoja kirjoitustyössään myös ennen Margaritaa.

– Museologian rakennusperintökurssin aikana kysyin opettajalta joitakin asioita vanhoihin rakennuksiin liittyen, muka muuten vain, mutta kysymykset oli muotoiltu Kivitasku-romaania ajatellen. Kandin varjolla kävin myös Kansallisarkistossa.

Alun perin Kytömäki haki opiskelemaan, koska toisen romaaninsa työstämisen aikaan hän huomasi tarvitsevansa arkeensa rutiineja ja sosiaalisia kontakteja. Hän aloitti opiskelut vuonna 2016 ja suoritti opintoja kirjoittamisen ohessa. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskelun hän on kokenut monipuolisena ja antoisana, ja opinnoista on saanut uusia näkökulmia. Kiehtovaa oli esimerkiksi kulttuuriperinnön kursseilla käsitelty muistitieto.

– Usein näkökulma on se, että eihän tuo nyt ole mitään, kun ihminen vain muistelee ja se voi muistaa ihan väärin, mutta kun se ei ole se pointti. Mielenkiintoista on, millä tavalla hän muistaa asian. Se kertoo sekä ihmisestä että jonkinlaisesta kollektiivisesta muistista jotain, että miten asiat halutaan muistaa tai miten ne suodattuvat muistiin pitemmällä aikavälillä.

Romaani tarjoaa alustan monitieteisyydelle

Useat Kytömäen kirjojen yksityiskohdat kumpuavat omakohtaisuudesta. Kytömäki on opiskellut luontokartoittajaksi ja hierojaksi ja työskennellyt kansalaisjärjestöissä ja muusikkona, joten kirjoissa ollaan maalla, tutkitaan luontoa, hierotaan ja nautitaan musiikista.

– Romaani tarjoaa hyvän formaatin käsitellä tosi monenlaisia asioita, jopa tieteen lajirajat ylittäen. Margaritassakin on historiaa, biologiaa, lääketiedettä, siinä on kaikenlaista tieteenalaa mukana, sellaisia mitkä minua itseäni kiinnostavat.

Vaikka Kytömäki haluaa fiktionsa perustuvan todellisuuteen, fakta ei hänen mielestään saa olla päälle liimattua.

– Itse olen sitä mieltä, että tieto pitää punoa tarinan sisälle. Yleensä dialogi on hyvä yhteys, missä pystyy tuomaan esille faktoja, jotka lukijan on hyvä tietää.

Menneisyyteen sijoittuvat tarinat kommentoivat nykypäivää

Erityisesti historialliset tapahtumat innoittavat Kytömäkeä kirjoittamaan. Tarinoiden liikkeelle paneva voima voi olla miltei mitä tahansa tietokirjasta omaan havaintoon.

– Historia on kiinnostanut minua ihan lapsesta asti ja aina kun olen miettinyt tarinoita, olen automaattisesti lähtenyt sijoittamaan niitä menneisyyteen. Kun lukion historiantunneilla käsiteltiin oikeastaan mitä tahansa aihetta, minulla lähti heti mielessä pyörimään fiktiivinen tarina siitä, millainen ihminen tuona aikana olisi sodat ja historian mullistukset kokenut.

Kytömäki ei kuitenkaan halua, että hänen romaaninsa jäisivät vain tarinoiksi menneisyydestä, vaan että ne myös antaisivat ihmisille jotakin pohdittavaa ja näkökulmia.

– Oikeastaan kaikki kirjoittamani romaanit pohjustavat ympäristöongelmien syitä ja yrittävät valaista sitä, mistä ongelmat ovat lähtöisin. Eli vaikka kirjat sijoittuvat menneisyyteen, ne haluavat kommentoida nykypäivää.

Kirjoittaja on kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelija ja gradua vaille valmis filosofian maisteri.

Katso lisää Instagramista @humanistinaporissa

***

Artikkelin otsikkokuva: Jokihelmisimpukka. Kuva: Des Colhoun 2007. Wikimedia Commons (CC-BY-SA 2.0).