Kirjoittamisen opettamisen ja tutkimuksen tulevaisuus tekoälymaailmassa
Miksi tutkimme kirjoittamisen opettamista, jos tekoäly kirjoittaa tulevaisuudessa kaiken puolestamme? Mihin tarvitsemme kirjoitustaitoa tai kykyä kirjoittaa erilaisia tekstejä? Miksi meidän pitäisi hallita kielen normeja tai osata käyttää vaihtelevaa kieltä?
Perusasteen koulutuksessa kirjoitustaidon ja kirjoittamisen harjoittelulla on tärkeä rooli niin ensi- kuin vieraalla kielellä kirjoitettaessa. Kirjoitustaitoa pidetään tärkeänä, ja huomiot kirjoitus- ja lukutaidon heikkenemisestä ovat herättäneet huolta. Kirjoittamisen perusopetuksen tavoitteena on harjoittaa sekä käsin että tietokoneella kirjoittamista. Ensin keskitytään kirjoittamisen ortografian ja kielen rakenteiden hallintaan. Myöhemmin harjoitellaan monipuolisesti itsensä ilmaisemista ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista esimerkiksi siten, että oppilas ilmaisee omia mielipiteitään ja ajatuksiaan kirjoittamalla. Tärkeää on myös kirjoittamalla tapahtuva vuorovaikutus: palautteen saaminen ja vastaanottaminen, yhdessä kirjoittaminen ja tekstien muokkaaminen.
Tekoäly tai sen avulla rakennetut kielimallit osaavat jo nyt kirjoittaa puolestamme monenlaisia eri tekstilajeja edustavia tekstejä sekä muokata tekstien kieltä. Tulevaisuudessa kielimallit kehittyvät todennäköisesti entistä paremmiksi kirjoittajiksi myös muilla kielillä kuin englanniksi. On kuitenkin vaikeaa kuvitella, ettemme tarvitsisi kirjoitustaitoa. Kirjoittamisesta tulee ehkä enemmän kriittisen ajattelun ja itsensä ilmaisun taito, eikä opetuksen fokuksessa enää välttämättä ole esimerkiksi erilaisten tekstilajien kirjoittamisen harjoittelu, koska tekoäly osaa kirjoittaa työhakemuksen tai mielipidekirjoituksen puolestamme.
Millaista tekstiä tekoäly osaa kirjoittaa?
Kirjoittamisen tutkimus on keskittynyt sekä valmiiden tekstien rakennepiirteisiin että kirjoitusprosesseihin. Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen KISUVI-tutkimushanke tutkii monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosesseja. Kirjoitusprosessissa voidaan tarkastella esimerkiksi kirjoittajan yhtäjaksoisesti kirjoittamia tekstinosia, suunnittelusta tai epäröinnistä kertovia taukoja sekä tekstin muokkaamista ja korjaamista. Näitä tutkimme hankkeessa GenoGraphiX-Log (GGXLog) -näppäilyntallennusohjelmalla. Hankkeen yhden pilottiaineiston kirjoittajat (n=22) kirjoittivat 30 minuuttia suomeksi ja ranskaksi annetusta aiheesta ilman apuvälineitä, esimerkiksi sanakirjoja. Kirjoitutimme ChatGPT:n ilmaisversiolla samanlaisen tehtävänannon mukaisen tekstin. Kun ChatGPT kirjoittaa tekstin, tekstissä ei ole jälkiä korjaamisesta tai pohdinnasta, mikä on olennaista ihmisen kirjoitusprosessissa.
Suomeksi opiskelijat kirjoittivat argumentoivan tekstin heille tutusta aiheesta eli työn ja opiskelun yhdistämisestä. Valmiissa teksteissä sanoja oli keskimäärin noin 300. ChatGPT kirjoittaa vastaavan tehtävän huomattavan nopeasti, ja valmiissa tekstissä on 191 sanaa. Tekoälyn ja opiskelijoiden teksteissä oli sekä samanlaisia että erilaisia elementtejä. Huomattavin ero syntyi henkilökohtaisesta kokemuksesta, jota kielimallin versiossa ei vielä ollut. Myös prosessit ovat luonnollisesti hyvin erilaisia. ChatGPT ei käyttänyt aikaa suunnitteluun tai tekstin muokkaamiseen. Teksti ei laadullisesti yllä korkeakouluopiskelijoiden osaamisen tasolle.
Ranskaksi opiskelijat kirjoittivat argumentoivan tekstin myös heille tutusta aiheesta eli kansainväliseen vaihtoon lähtemisen eduista ja haitoista. Ranskankielinen ChatGPT:n teksti oli liian hyvää, kun se taitotasotettiin Eurooppalaisen viitekehyksen (A1–C2) mukaisesti ja sitä verrattiin opiskelijoiden tuottamien tekstien taitotasoihin. Teksti oli myös pidempi kuin kielenoppijoilla. Toisin sanoen ChatGPT tuottaa tekstiä, jossa ei ole opiskelijoiden normaalisti tuottamia, esimerkiksi ensikieleen liittyviä virheitä. Ensikielen vaikutus näkyy erityisesti alemmilla taitotasoilla. Koska ilmaisohjelmat on kehitetty pitkälti englanninkielisen aineiston pohjalta, esimerkiksi ranskaksi tuotetuissa teksteissä on myös tyylillisesti paljon sanoja ja sanontoja, jotka kuulostavat suorilta käännöksiltä amerikanenglannista eivätkä natiivin ranskankielisen henkilön kirjoittamalta tekstiltä.
Kirjoittamisen tulevaisuus
Kirjoittamisen lisäksi opiskelijat vastasivat taustakyselyyn, jossa he luonnehtivat itseään kirjoittajina sekä valitsivat eri vaihtoehdoista, millaista kirjoittamista suomeksi ja ranskaksi heidän arkielämäänsä kuuluu. Kyselyssä keskeisimpiä olivat opiskeluun tai yhteydenpitoon liittyvät tekstit. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat esimerkiksi päiväkirjaa tai erilaisia kaunokirjallisia tekstejä. Kirjoittaminen oli monille mieluinen harrastus. Alla olevaan kuvioon on kerätty opiskelijoiden vastaukset.
Opiskelijoiden pohdinnat antavat vastauksia kysymykseen, miksi tutkimme kirjoittamista, vaikka tekoäly saattaakin tulevaisuudessa helpottaa elämäämme ja tehdä asioita puolestamme. Kielimallit voivat toimia opiskeluun liittyvien tekstien rakentamisessa erinomaisena apuna, koska silloin muun muassa akateemisen tekstin aloittaminen helpottuu eikö tekstin suunnittelu ei vie kirjoittamisen flowta, kuten eräs opiskelija kommentoi. Kriittisen ajattelun osoittaminen jää kuitenkin kirjoittajalle, eikä kielimallien päämääränä olekaan korvata luovaa kirjoittamista itseilmaisun välineenä.
Yhä paremmiksi kehittyvien kielimallien aikana kirjoittamisen tutkijalle jää siis paljonkin pohdittavaa ja selvitettävää. Kiinnostavaa on kirjoittamisen ja kriittisen ajattelun kehittymisen yhteys sekä kielimallien tekemien tekstien ja oman tekstin tuottamisen yhdistyminen kirjoitusprosessissa. Opettajien pitää ajatella kirjoittamista uudella tavalla ja pyrkiä hyödyntämään kielimallien mekaanisen kirjoittamisen edut muun muassa tekstin aloittamisessa ja muokkaamisessa siten, että he tukevat myös kriittisen ajattelun ja luovuuden kehittymistä. Kielimallit eivät korvaa ihmisen kykyä käyttää kieltä ja luoda uutta ja uudenlaista kieltä. Ihmisen ainutlaatuisuus jättää kirjoittamiseen ja kirjoittamisprosessiin vielä monia kiinnostavia kysymyksiä.
Aloituskuva: Tekoälyn generoima kuva KISUVI-hankkeen tutkijasta.
Päivi Laine on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen suomen kielen yliopistonlehtori ja toimii hankkeessa tutkijana. Maarit Mutta on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori sekä KISUVI-hankkeen johtaja.