Kontaktit ja verkostot Itämeren alueella

Uutuusteos avaa monipuolisen kuvan dynaamisesta Itämeren alueesta.

Vuonna 2019 ilmestyi TUCEMEMSin ja Amsterdam University Pressin ”Crossing Boundaries” -kirjasarjassa artikkelikokoelma Contacts and networks in the Baltic Sea region: Austmarr as a northern Mare nostrum, ca. 500-1500 AD, jonka toimittajat ovat Maths Bertell, Frog ja Kendra Willson.

Kirjan taustalla on vuodesta 2011 toiminut monitieteinen Austmarr-verkosto, joka yhdistää myöhäisrautakauden ja varhaiskeskiajan tutkijoita eri aloilta ja eri maista. Tutkijoiden yhteinen kiinnostuksen kohde on kontaktien osuus Itämeren alueen kulttuurien muodostumisessa.

Muinaisnorjan Austmarr, kirjaimellisesti ’Itämeri’, esiintyy Þjóðólfr ór Hvinin skaldirunossa Ynglingatal 800-luvulta. Kyseinen säkeistö kertoo Saarenmaalla tapahtuneesta taistelusta virolaisten ja ruotsalaisten sotajoukkojen välillä.

Artikkelien kirjoittajat ovat arkeologeja, folkloristeja, historioitsijoita, kielentutkijoita, kirjallisuuden tutkijoita ja uskontotieteilijöitä, jotka vaikuttavat Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Venäjällä.

Kirjan kaksitoista lukua on jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa, ”Mental maps”, käsitellään maantieteellisiä käsityksiä: muinaisten kreikkalaisten kuvitelmia pohjoisesta merestä (Alexander Podossinov, Venäjän tiedeakatemia, Moskova), muinaisnorjan ilmasuuntien nimitysten käyttöä ja maailman jakamista neljänneksiin (Tatjana Jackson, Venäjän tiedeakatemia, Moskova) sekä paikannimien esiintymistä Jómsvíkingasagassa ja niiden mahdollista käyttöä muistin apuna (Sirpa Aalto, Oulun yliopisto).

Osio ”Mobility” kattaa erilaisia aiheita riimukaiverrustekniikasta orjuuteen. Laila Kitzler Åhfeldt (Riksantikvarieämbetet) tarkastelee riimukaivertajien tekniikkaa kolmiulotteisten mikroskooppikuvien avulla pohdiskellen mahdollista käsityöläisten muuttoliikettä Upplannista Gotlantiin. Leszek Słupecki (Uniwersytet Rzeszowski) spekuloi erään puolalaisen aatelissuvun mahdollista pohjoismaista alkuperää. Jukka Korpela (Itä-Suomen yliopisto) kertoo pohjoiseurooppalaisten naisorjien erikoisasemasta Venäjän keskiajan orjakaupassa.

Kolmas osio, ”Language”, keskittyy lainasanoihin ja nimiin. Kendra Willson (Turun yliopisto) tutkii Ahti-nimen mahdollista esiintymää Juutinmaalta löydetyssä riimukirjoituksessa. Mikko Bentlin (Universität Greifswald) kertoo suomen kielen alasaksalaislainojen tutkimuksen nykytilanteesta.

Kirjan viimeinen osio, ”Mythology and religion formation”, esittää mytologisten aiheiden vaihtelua ja synkretismiä. Lauri Harvilahti (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) selittää käsitteitä ”myyttinen logiikka” ja ”myyttinen diskurssi” poimien esimerkkejä kristinuskon vuorovaikutuksesta balttilaisten, germaanisten ja uralilaisten ryhmien vanhojen uskojen kanssa ja motiivien uudelleentulkinnasta ja uudiskäytössä kautta aikojen. Karolina Kouvola (Helsingin yliopisto) vertailee Kultaneidon eeppisen aiheen variantteja Suomenlahden molemmilta puolilta. Maths Bertell (Mitt universitetet) kertoo alueellisesta vaihtelusta varhaismodernien saamelaisten samaanirumppujen koristeissa. Frog (Helsingin yliopisto) ehdottaa, että pitkäjänteiset kontaktit ovat aiheuttaneet eri kieliryhmien mytologisten käsitysten ”kreolisaatiota” tietynlaiseksi alueelliseksi mytologiaksi (”Circum-Baltic mythology”), jonka variaatiota voidaan verrata murrejatkomoon.

Yhdessä artikkelit antavat monipuolisen kuvan dynaamisesta alueesta.

> Sisällysluettelo, johdanto ja kirjatilaukset

> Lisätietoa Austmarr-verkostosta

Kirjoittaja on pohjoismaisten kielten tutkija.