Kulttuurienvälisyyttä kieli- ja käännöstieteiden laitoksella
Turun yliopisto ja erityisesti kieli- ja käännöstieteiden laitos on kansainvälisyyttä ja kulttuurienvälisyyttä tulvillaan. Heti humanistisen tiedekunnan rakennuksen Arcanumin aulaan astuessaan kuulee eri kielten iloista sorinaa ja kohtaa erilaisten kulttuurien edustajia.
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella voi opiskella suomea, englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa, kiinaa, italiaa, latinaa, kreikkaa, unkaria, viroa ja myös monia muita suomalais-ugrilaisia kieliä, kuten vaikkapa saamea tai mordvaa. Kun liikkuu laitoksen tiloissa, pääsee päivittäin kuulemaan useimpia näistä kielistä. Eikä kielivalikoima rajoitu tähän. Turun yliopistossa opiskelee vuosittain noin 2000 ulkomaalaista opiskelijaa, ja he tuovat kielimaisemaan lukuisia muitakin kieliä kuin yllä mainitut.
Kielten opiskelu liittyy elimellisesti myös kulttuurientutkimukseen ja kulttuurientuntemukseen. Hyvä kielitaito on avain kommunikaatioon, mutta hyvään kansainväliseen kommunikaatioon tarvitaan myös kykyä toimia taitavasti ja luontevasti erilaisissa kulttuurienvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Tarvitaan kykyä nähdä ja ymmärtää kulttuurienvälisiä eroja ja lisäksi tarvitaan kulttuurienvälistä herkkyyttä, joka mahdollistaa oman toiminnan sopeuttamisen kulloiseenkin tilanteeseen.
Hiiskutun uudessa teemanumerossa pääsemme tutustumaan pohjoismaiseen kulttuurienvälisyyteen Henrik Hurmeen, Anne-Maria Kuosan ja Camilla Widen kirjoituksen kautta. Pohjoismaisten kielten oppiaineessa käynnistyi syksyllä 2024 projekti Åbo i Norden, jonka piirissä järjestetään Studia Generalia -luentosarja På tal om Norden. Teksti tarjoaa valloittavan henkilökuvan luentosarjan ensimmäisestä luennoitsijasta, Åbo Akademin kirjallisuustieteen professorista Mia Österlundista, ja valottaa Turun yliopistojen pohjoismaista osaamista sekä yhteistyötä ja verkostoitumista eri toimijoiden kanssa.
Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa opiskelevat italialainen Elena Gaianigo ja unkarilainen Áron Szentjóbi kirjoittavat elävästi siitä, miten he ei-äidinkielisinä Turun yliopiston opiskelijoina kokevat yliopiston ja laajemmin myös Turun ja Suomen kulttuurienvälisyyden. Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa voivat opiskella sellaiset ei-äidinkieliset suomen puhujat, jotka ovat suorittaneet suomen kielen tai suomalais-ugrilaisten kielten kandidaatintutkintonsa joko Suomessa tai ulkomailla. Ohjelman pääasiallisena opetuskielenä on suomi, joten maisteriohjelman opiskelijoiden suomen kielen taito on erinomainen. Ohjelman opiskelijat ovat monikielisiä, ja he ovat taustansa vuoksi näköalapaikalla kulttuurienvälisyyden suhteen. Elena ja Áron kertovat tekstissään esimerkiksi, miten yliopiston professorien ja opettajien sinuttelu on heidän näkökulmastaan hienoa ja jopa täysin uskomatonta. Sellainen ei olisi heidän kotiyliopistoissaan mahdollista.