Lauri Hongon teoriat johdattivat tutkijat Turkuun

Turun yliopiston ja Åbo Akademin folkloristiikan ja uskontotieteen oppiaineet järjestivät yhteisvoimin Donnerska Institutetin kanssa elokuun loppupuolella konferenssin, joka keräsi kokoon tutkijoita ympäri maailmaa. Konferenssin kannattavana teemana oli muistella edesmenneen professori Lauri Hongon elämäntyötä keskustelemalla teorian merkityksestä folkloristiikan ja uskontotieteen kentällä.

Lauri Honkoa (1932–2002) pidetään yhä yhtenä merkittävimmistä suomalaisista tutkijoista folkloristiikan ja uskontotieteen saralla. Honko toimi molempien alojen professorina vuosien 1961–1996 aikana ja oli mukana perustamassa Kalevala-instituuttia 1998. Hongon kenttätyöt ulottuivat lähialueiden lisäksi Tansaniaan, Kiinaan ja Intiaan asti, mikä heijastui konferenssin kansainvälisessä pääpuhujalistassa.

The Role of Theory in Folkloristics and Comparative Religion -konferenssin vierailevina luennoitsijoina oli Lauri Hongon kollegoita sekä hänen opiskelijoitaan, jotka loivat teorian oheen myös kuvaa Lauri Hongosta yksityishenkilönä. Keynote-luennoitsijoina toimivat Matti Kamppinen (uskontotiede), Håkan Rydving (University of Bergen), Marion Bowman (Open University, Iso-Britannia), Juha Pentikäinen (Lapin yliopisto), Joseph Mbele (St Olaf College, Minnesota), Viveka Rai (University of Mangalore, Intia), Lauri Harvilahti (SKS) sekä Regina Bendix (University of Göttingen). Erityisesti eepokset ja niiden tutkiminen nousivat esiin konferenssin teemoina. Perinteitä myös lähestyttiin Hongon käyttämien teoreettisten apuvälineiden, kuten funktionalismin, systeemiteorian, perinne-ekologian, rooliteorian ja genren käsitteiden kautta.

Yhteistyötä Hongon hengessä

Lauri Hongon työn tarpeellisuus näkyy tänä päivänä erityisesti hänen teorioidensa keskeisyydessä UNESCOn suullisen perinteen suojeluohjelmassa. Lauri Honko sovelsi ja kehitti useita teoreettisia rakennelmia paitsi ymmärtääkseen perinteitä ja kulttuuria myös muuttaakseen epäkohtia ja vaikuttaakseen maailmaan. Honko itse ei nähnyt rajoja oppiaineiden tai kulttuurien välillä, mikä edesauttoi häntä hänen kenttätyömatkoillaan ympäri maailman.

Konferenssi osoitti kansainvälisen yhteistyön merkityksen lisäksi sen, miten paljon yhteistyömahdollisuuksia löytyy aivan läheltä, naapurioppiaineista sekä Åbo Akademista. Olisi hienoa nähdä näiden osapuolien yhteistyön jatkuvan entistä läheisempänä tulevaisuudessa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat keino kasvattaa ja vahvistaa tutkimustyötä. Myös lähellä olevaan vieraaseen kannattaa tutustua. Se saattaa olla kaikkein tärkein oppi, jonka Lauri Honko olisi halunnut siirtää jälkipolville.

Elina Kangosjärvi on folkloristiikan ja Jennina Terho uskontotieteen opiskelija.