Liikemetaforat ajan kulumista kuvaamassa
Odottava äiti kirjoittaa blogissaan: Meidän tulokkaalla on jalat kaksi viikkoa edellä muuta kroppaa – saas nähdä, millainen kirahvi sieltä on tulossa. Lukija voi jäädä miettimään, miten vauvan jalat voivat olla kaksi viikkoa edellä muuta kroppaa. Sijaitsevatko ne tulevaisuudessa? Millaisesta ajanjaksosta ilmaus kaksi viikkoa puhuu? Entä millaista aikasuhdetta ilmaisee prepositio edellä?
Aika ja liike
Aika on abstrakti ja vaikeasti hahmotettava ilmiö, jollaisia kielet usein kuvaavat konkreettisiin ilmiöihin palautuvilla metaforilla. Ajan kokemusta kuvataan monissa kielissä liikkeen kaltaisena ilmiönä. Liikkuvan egon metafora esittää ajan kulumisen ihmisen (”egon”) kohti tulevaisuutta suuntautuvana liikkeenä. Ihminen voi esimerkiksi lähestyä vaikeita aikoja, ponnistella talven yli ja jättää vaikeudet taakseen. Suunnaltaan vastakkainen on liikkuvan ajan metafora, jossa ego pysyy paikallaan ja ajankohdat lähestyvät häntä tulevaisuudesta, sivuuttavat hänet ja loittonevat sitten menneisyyteen. Niinpä esimerkiksi adventtipyhät tulevat joulun edellä, vuodenvaihde kiitää ohi, ja lama loittonee takanapäin.
Liikemetaforissa ajan kulumista voidaan kuvata esimerkiksi liikeverbeillä (lähestyä, tulla, kiitää) ja liikettä ilmaisevilla postpositioilla (edellä, ohi, yli), joista osa kuvaa perusmerkityksessään liikeväylää (Juna kiitää kylän ohi, Hyppäsin ojan yli). Sana edellä taas kuvaa tilannetta, jossa kaksi kulkijaa etenee perätysten samaan suuntaan (Poliisiauto ajoi saattueen edellä). Tämä liikemerkitys motivoi edellä-muodon käyttöä ajan ilmaisemisessa. Kun sanomme adventtipyhien olevan joulun edellä, käytämme liikkuvan ajan metaforaa, jossa ajankohdat kulkevat perätysten: se, mikä tapahtuu aikaisemmin, on edellä, ja vastaavasti myöhemmin tapahtuva seuraa aikaisempaa.
Ajan kielioppi
Tämänkaltaisia ja muita ajan kielelliseen ilmaisemiseen liittyviä ilmiöitä tutkitaan Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä suomen kielen alan akatemiahankkeessa Ajan ja tavan konstruointi (Construal of Means and Time, COMET; rahoitus vuosiksi 2015–2019). Hankkeen teemana ovat ajan kielioppi ja sen ilmaisukeinot suomen kielessä, mutta mukana on myös kansainvälisiä tutkimuskumppaneita Virosta, Unkarista, Norjasta ja Yhdysvalloista. Turun osahankkeessa keskitytään ajan postpositiorakenteisiin ja toisaalta aspektin eli tilanteiden sisäisen aikarakenteen ja keston ilmaisukeinoihin. Helsingin osahankkeessa huomion kohteena ovat liikeverbit ja verbirakenteet ajan liikemetaforissa. Helsingin kumppanihanketta johtaa professori Jaakko Leino, ja Turun hankkeeseen osallistuvat lisäkseni lehtori Krista Ojutkangas, väitöskirjatutkija Krista Teeri-Niknammoghadam sekä tutkijatohtorit Aki-Juhani Kyröläinen ja Salla Nurminen, jotka ovat molemmat väitelleet Turun yliopistosta. Lisäksi mukana on opinnäytetöitä hankkeen aihepiiristä tekeviä opiskelijoita.
Tuomas Huumo on Suomen kielen professori ja Ajan ja tavan konstruointi -hankkeen vastuullinen johtaja.