Maantieteellinen tieto ja Australian mantereen hallinta
Miten Australian maantiede ymmärrettiin 1800-luvun puolivälissä ja millainen merkitys tällä ymmärryksellä oli brittien siellä toteuttamalle politiikalle? Näihin kysymyksiin syvennyn väitöskirjassani Governing Australia: Geographical Knowledge and the Mastery of a Continent. Yleisen historian alaan kuuluvassa tutkimuksessani tutkin maantieteellisen tiedon näkökulmasta mitä mantereen hallinta käytännössä tarkoitti ajankohtana, jolloin suurin osa mantereesta oli briteille vielä tuntematon.
Havainnot, tieto ja teoriat
Lukuisat tutkimusmatkat ja kartoitushankkeet, joita Australiassa toteutettiin 1800-luvun aikana tuottivat tuloksenaan tietoa esimerkiksi pinnanmuodoista, kasvillisuudesta, eläimistä, luonnonvaroista ja Australian alkuperäisistä asukkaista. Tiedon tuottaminen oli monivaiheista, useiden eri henkilöiden jakamaa toimintaa. Havaintojen ja kerättyjen näytteiden perusteella tutkituista alueista tehtiin johtopäätöksiä ja vielä tutkimattomista alueista muotoiltiin teorioita, jotka ohjasivat hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Esimerkiksi mantereen sisäosien maantieteestä esitettiin lukuisia teorioita, joissa löytäjäänsä odottaisivat mahdollisesti laaja jokiverkosto, sisämaanmeri tai vuoristoja. Teorioiden ja tutkimusmatkojen tuottaman tiedon havainnollistamisessa kartat olivat keskeisiä, ja eri toimijoiden tuottamat kartat antavat moninaisen kuvan maantieteiden esittämisestä ja ymmärtämisestä.
Tieto ja alueen hallinta
Kerätyistä tiedoista ja esitetyistä teorioista keskusteltiin niin siirtokunnissa kuin Lontoossakin, jonne esimerkiksi tutkimusmatkojen tuottamat tiedot ja raportit kartoitushankkeiden edistymisestä välittyivät pääasiassa siirtokuntien kuvernöörien kautta. Väitöstutkimuksessani en kuitenkaan keskity tutkimaan vain maantieteellisestä tiedosta käytyjä keskusteluita tai ilmaistuja käsityksiä, vaan pyrin ymmärtämään, millainen merkitys näillä käsityksillä oli käytännössä tehtyjen valintojen, esimerkiksi uuden siirtokunnan perustamisen tai siirtokuntien rajojen määrittämisen kannalta. Lähestyn näitä teemoja analysoimalla eri toimijoiden, esimerkiksi virkamiesten, maantieteilijöiden, kartografien ja tutkimusmatkailijoiden tuottamia aineistoja, kuten kirjeenvaihtoa, raportteja, karttoja ja julkaisuja. Moninainen lähdeaineisto mahdollistaa paitsi tiedon prosessoinnin, muotoilun ja käytön tutkimisen myös ymmärryksen saavuttamisen maantieteellisen tiedon ja alueellisen hallinnan välisestä suhteesta. Tutkimusmatkailun ja kartoittamisen tuottaman tiedon merkityksen analysointi suhteessa Australiassa toteutettuihin aluepolitiikkoihin tuottaa tuloksenaan tutkimusasetelman, joka mahdollistaa uuden tulkinnan maantieteen ja imperialismin välisestä suhteesta.
* * *
Australian karttoihin, joidenkin tutkimusmatkailijoiden matkapäiväkirjoihin ja siirtokunnissa julkaistuihin sanomalehtiin voi tutustua esimerkiksi The National Library of Australian kokoelmien kautta. NLA:n todella laajan karttakokoelman ohella myös State Records of Western Australian sivuilla voi selata digitoituja tutkimusmatkailukarttoja.
Johanna Skurnik on yleisen historian tohtorikoulutettava.