Meidän kaikkien Gaius Julius Caesar

Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri järjesti 8.9.2023 kaikille avoimen seminaarin otsikolla Julius noster, ”meidän Juliuksemme”. Gaius Julius Caesarin (100–44 eaa.) elämää ja tekoja tarkasteltiin turkulaisten antiikintutkijoiden omien tutkimusintressien näkökulmasta, mikä merkitsi monipuolista katsausta pappina, virkamiehenä, sotapäällikkönä, kirjoittajana, puhujana, diktaattorina ja jumalanakin tunnettuun mieheen.

Seminaarin nimi ”meidän Juliuksemme” ei juonnu siitä, että oppiaineryhmässä koettaisiin erityistä kohtalonyhteyttä reilun 2000 vuoden takaiseen diktaattoriin – kyse on siitä, että seminaari oli osa suurmiesseminaarien sarjaa: vuonna 2011 Varro noster keskittyi monioppineen Marcus Terentius Varron tuotannon käsittelyyn, vuoden 2015 Tullius noster puolestaan Marcus Tullius Ciceron eri puolten pohtimiseen. Kaikki mainitut roomalaiset merkkimiehet vaikuttivat samoihin aikoihin, Rooman tasavallan ollessa liukumassa kohti yksinvaltaista hallintojärjestelmää 1. vuosisadan eaa. viimeisinä vuosikymmeninä.

Seminaari herätti kiinnostusta yli odotusten: kaikkiaan liki sata ihmistä seurasi seminaaria sekä paikan päällä Arcanumissa että Zoomin välityksellä. Kyseessä olikin oikeastaan uudenlainen konsepti klassillisissa kielissä: seminaari oli tarkoitettu eräänlaiseksi akateemiseksi sisäänheitoksi jo aivan ensimmäisen vuoden opiskelijoita ajatellen.

Mitä seminaaripäivän aikana sitten selvisi?

Professori Jyri Vaahtera valotti Caesarin uskonnolliseen elämään liittyvää puolta esitelmässään ”Caesarin tie papista jumalaksi”. Väitöskirjatutkija Joonas Vanhala tarkasteli esitelmässään ”Naistenmies ja miestennainen: huhujen ja herjausten Caesar” roomalaista herjaamisen kulttuuria. Dosentti Antti Lampisen esitelmä ”Caesar propagandistina: etnografinen näkökulma” käsitteli erityisesti Caesarin Gallian sota -teosta ja sen sisältämää kansojen kuvausta.

Yliopistonlehtori Jaana Vaahteran esitelmässä ”Caesar filologina ja filologien Caesar” tarkasteltiin Caesaria hieman harvemmin hyödynnetystä näkökulmasta: millainen kielentutkija Caesar näyttää olleen? FT Reko Tikka puolestaan esitelmöi otsikolla ”Mikä on heitetty? Eli mitä Caesar sanoi ennen Rubikonin ylittämistä ja mitä hän sillä tarkoitti” tunnetuimpiin latinankielisiin sitaatteihin kuuluvan alea iacta est -lausahduksen taustoista ja merkityksestä. Väitöskirjatutkija Maria Jokelan esitelmän ”Verta, hikeä ja kilpavarustelua. Caesar meritaisteluspektaakkelien aloittajana” aiheena oli roomalaisten ällistyttävin spektaakkelityyppi, kuivalle maalle rakennetuissa valtavissa altaissa pidetyt meritaistelunäytökset. Yliopistonlehtori Minna Seppäsen esitelmässä ”Suomenkielinen Caesar” aiheena olivat kaksi julkaistua Gallian sota -suomennosta (1927 ja 1961) sekä niiden saama vastaanotto. Lopuksi FM Veli-Matti Rissanen esitteli vielä Caesarin ajan kirjeenkirjoituksen käytänteitä ja sitä, millainen oli Caesar kirjeenkirjoittajana.

Miten seminaari täytti tavoitteensa? Saimme runsaasti hyvää palautetta niin paikan päällä kuin Zoomin välitykselläkin seminaaria seuranneilta. Juliuksemme päällisin puolin tuttu hahmo sai uusia sävyjä, ja antiikintutkimuksen monipuolisuus – vaikka kohteena olisikin yksi ja sama henkilö, hänen aikansa ja aikaansaannoksensa – kävi erinomaisesti esille.

Kirjoittaja on klassillisten kielten yliopistonlehtori, jonka oma Caesar-suhde pohjautuu Asterixeihin.

Pääkuva: idealisoitu Caesarin muotokuva, n. 20–30 eaa. Kuva: Joonas Vanhala.