Meikäläisiä ja teikäläisiä seminaarisalissa
”Miltä kuntauudistus näyttää päätöksenteon ja taloudellisten laskelmien takana?” kysyi kansatieteen professori Helena Ruotsala alkupuheenvuorossaan seminaarissa ”Meikäläisiä ja teikäläisiä: paikallisuus ja sen kokeminen uusissa kunnissa”.
Seminaarisaliin oli kerääntynyt yli 70 kuuntelijaa – tutkijoita, järjestöjen edustajia, toimittajia – ehkäpä juuri saamaan vastauksia tähän kysymykseen. Seminaarin järjestäjinä toimi Koneen Säätiön rahoittama ”Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista kuntalaisten näkökulmasta -tutkimushanke” ja kansatieteen oppiaine.
Kuntaliitoksia on totisesti puitu julkisesti ja yksityisesti jo pitkään, mutta usein erityisesti julkisessa keskustelussa on kunnat nähty lähinnä valtionhallinnollisena rakenteena. Kansatieteen oppiaineen projektissa kuntaa käsitellään kulttuurisena kokonaisuutena, jonka sisällä asukkaiden identiteetit ja yhteisöt muodostuvat.
Asukaslähtöisestä näkökulmasta huolimatta lähestymistapoja aiheeseen löytyi seminaarissa monia. Minna Mäkinen Jyväkylän yliopiston etnologian oppiaineesta tulkitsi kuntaliitosten syntyvän kuten avioliittojen – rakkaudesta, pakosta tai järkisyistä. Mäkisen esitys herätti näkemään kuntaliitokset myös päättäjien silmin ja ymmärtämään kuntapäättäjien tuntemukset. En voinut olla tuntematta myötätuntoa ajatellessani kuntapäättäjää, joka sai kylänraitilla kuulla kysymyksen: ”Mitä sait kun myit kylän?”
Turun yliopiston kansatieteen tutkija, fil. maist. Niina Koskihaara tarkasteli kuntaliitoksia paikallisen yhdistystoiminnan kautta, ja kansatieteen opiskelija Lauri Katiskoski vastasi kysymykseen mitä tapahtui Suomen pienimmälle kunnalle, Velkualle, sen liityttyä Naantaliin. Ruralia-instituutin Torsti Hyyryläinen esitelmöi kulttuuriresurssien käytöstä kuntaliitosten yhteydessä, samaisen instituutin edustaja Sulevi Riukulehto pohdiskeli kotiseutua ja sitä, onko kunta paikallinen. Akatemialehtori Sari Pikkala pohti äänestyskäyttäytymisen ja paikallisidentiteetin suhdetta.
Julkisessa keskustelussa asukkaiden näkökulmat nousevat parhaiten esille silloin, kun puhe kääntyy uusien kuntien nimiin. Kun dosentti Paula Sjöblom ja kauppatiet. tri Ulla Hakala olivat esitelleet tutkimusprojektinsa ”Kunnan nimi ja paikallisidentiteetti” kyselytuloksia, alkoi kiivas keskustelu. Oli selvää, että myös kuuntelijoiden mielestä kunta on asukkailleen muutakin kuin hallintorakenne.
Lisää seminaarin esityksistä ja hankkeesta voit lukea tutkimushankkeen kotisivuilta.
Kirjoittaja on Turun yliopiston kansatieteen jatko-opiskelija.