Minne menet, Vare?

Hiiskutun toimituskunnan jäsen tapasi Turun yliopiston arkeologian opiskelijoiden ainejärjestö Vare r.y:n puheenjohtaja Oona Jalosen ja varapuheenjohtaja Sanni Salomaan ja kyseli kuulumisia. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että vaikka ainejärjestö elää monenlaisten muutosten puristuksessa, tulevaisuutta tähytään valoisin mielin. Muutosten keskellä ainejärjestö pitää yllä opiskelijaidentiteettiä ja luo yhteenkuuluvuutta.

Ylioppilastalo A:n ullakkohuoneistossa on riehakas tunnelma. Kolmen ainejärjestön jäseniä on kokoontunut sankoin joukoin juhlimaan viimeistä kertaa Koppina tunnetussa ainejärjestötilassa. Vare, Nirvana ja Nefa r.y. ovat jakaneet tämän psykedeelisin kuvioin maalatun komerokokoelman vuodesta 1994 saakka. Nyt Ylioppilastalojen remontti on viimein siirtymässä A-taloon ja vuokrasopimuksen päättyminen on enää muutaman päivän päässä.

Kopin kotoisan liminaalisuuden siirtyminen historiaan on vain yksi niistä muutoksista, jotka viime aikoina ovat kohdanneet arkeologian opiskelijoiden Vare r.y:tä. Oppiaineen vanhat tilat Jusleniassa siirtyvät niin ikään, jos eivät ajasta iäisyyteen niin vähintään muuhun käyttöön. Tällä hetkellä ainejärjestö pitää majaa Maaherran makasiinissa. Tämä on kuitenkin vain väistötila, kertoo Vareen puheenjohtaja Oona Jalonen. Jatkossa arkeologian oppiaine tulee toimimaan uudessa Geotalossa yhdessä muun muassa Åbo Akademin geologien kanssa. Jalosen mukaan valinta on käytännöllinen, sillä arkeologien työhön sisältyy jonkin verran kuraa, saappaita ja lapioita. Siten he tarvitsevat työskentelyssään osin erilaisia tiloja kuin Sirkkalaan muuttaneet kulttuurintutkijatoverinsa.

Mutta lisää seuraa. Arkeologian oppiaine tulee jatkossa toimimaan historia-aineiden huomassa. Luvassa on muutoksia myös opintorakenteeseen, ja perusopinnoista on tarkoitus tehdä historia-aineiden kanssa yhteiset, Jalonen kertoo.

Miten ainejärjestö sitten pyrkii tukemaan arkeologian opiskelijoita myllerryksen keskellä? Ainakin oman oppialakohtaisen identiteetin säilymisessä omalla ainejärjestöllä on tärkeä rooli. Vaikka yhteistyö historia-aineiden kanssa ja yhteiset perusopinnot vaikuttavat siihen, miten tulevat fuksit otetaan opiskelijayhteisön jäseniksi, ei omasta ainejärjestöstä ole aikomusta luopua. Vareen nokkamiehet suunnittelevatkin, että yhteistyötä luodaan Kritiikin suuntaan, mutta pidetään myös yllä vanhat suhteet kulttuurintutkijoihin.

Myllerrysten keskellä on tärkeää pitää kiinni traditioista siellä missä mahdollista. Jalonen korostaakin, että tärkeimmistä perinteistä pidetään Vareessa kiinni. Muinaisjäännösretket ovat olleet yhdistyksen toiminnan ydinaluetta sen alkuhämäristä saakka, eikä näistä olla missään tapauksessa luopumassa. Myös perjantaipäivystykset, keskiviikon kahvitukset ja lautapeli-illat tullaan säilyttämään. Lisäksi Vareella on tärkeä rooli suhteiden ylläpitämisessä Oulun ja Helsingin kanssa. Kolmen kaupungin arkeologiopiskelijoiden yhteisten Varjopäivien järjestämiseen osallistutaan jatkossakin.

Kaiken kaikkiaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja katsovat tulevaisuuteen valoisin mielin. Jalonen kertoo, että kiinnostus ainejärjestöä kohtaan on opiskelijoiden keskuudessa suurta ja myös Vareen hallitukseen on vuosittain runsaasti tulijoita. Niinpä voi olettaa, että vaikka seiniä konkreettisestikin kaatuisi ympäriltä, ei se menoa kummemmin haittaa.

Hanna Lehtinen on uskontotieteen maisterivaiheen opiskelija.