Mitä humanistiopiskelijat ajattelevat avoimesta tieteestä?
Opiskelijoille suunnatun kyselyn vastauksissa enemmistö suhtautui avoimen tieteen käytäntöihin esimerkiksi opinnäytetyön avoimen julkaisun tai tiedeviestinnän tekemisen suhteen avoimesti.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristö toteutti marraskuussa 2023 kyselytutkimuksen humanistiopiskelijoille, jossa kartoitettiin avoimen tieteen näkyvyyttä yliopisto-opinnoissa. Kysely lähetettiin 13.11.2023 Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun humanististen aineiden opiskelija- ja ainejärjestöjen sähköpostilistoille.
Kyselyyn tuli marraskuun loppuun mennessä yhteensä 78 vastausta edellä mainituista yliopistoista. Humanistisesta ammattikorkeakoulusta vastauksia ei tullut, mikä saattaa kertoa siitä, ettei sähköposti välttämättä mennyt läpi kaikilla sähköpostilistoilla. Vastaajien kesken arvottiin kannustimena lahjakortti Tiedekirja-kirjakauppaan.
Noin neljäsosa vastaajista ei ollut kuullut avoimen tieteen toimintatavoista opintojensa aikana. Moni kuitenkin huomautti olevansa ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Jotkut vastaajista kertoivat avoimen tieteen toimintatapojen nousseen puheenaiheeksi vasta opinnäytetöiden avoimen julkaisemisen kohdalla, joka hankaloittaa vertailua eri vuosien opiskelijoiden kanssa.
Avoin saatavuus ja maksumuurit kamppailevat opiskelijan tiedonhaussa
Moni vastaajista ilmoitti kuulleensa avoimen tieteen toimintatavoista osana kurssimateriaalia. Eniten korostuivat erilaiset tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen keskittyvät kurssit. Vastauksista ei tyypillisesti käynyt ilmi, olivatko kurssit pakollinen osa opetussuunnitelmaa vaiko valinnaisia opintojaksoja.
“Digitaalisten ihmistieteiden kurssilla puhuttiin open access -käytäntöjen tarpeellisuudesta.” − Opiskelija Turun yliopistosta.
Yliopistojen kirjastojen omien tietokantojen käyttö tiedonhaussa korostui kyselyaineistossa. Myös esimerkiksi kaupunginkirjastojen ja Kansalliskirjaston tietokannat ovat vastausten perusteella opiskelijoiden käytössä. Googlen tieteelliseen kirjallisuuteen erikoistuva hakukone Google Scholar mainittiin yli puolessa vastauksista. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös erinäisiä kaupallisia tietokantoja, kuten Scopus, EBSCOhost ja JSTOR.
Vain kahdeksan 78 vastaajasta ei ollut koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa opinnäytetyön tai kurssisuorituksen kannalta keskeiseen artikkeliin tai muuhun lähteeseen ei päästy käsiksi. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia vastaajista oli siis törmännyt pää edellä maksumuuriin. Opiskelijoiden strategiat ongelman ratkaisemisen suhteen vaihtelivat. Monet vastaajista jättivät lähteen tällöin kokonaan käyttämättä ja pyrkivät löytämään samaa aihetta käsittelevän artikkelin tai aineiston, johon heillä oli pääsy.
“Näitä tilanteita on tullut vastaan, ja tuolloin olen joutunut priorisoimaan sen aineiston, jonka olen ilmaiseksi saanut käyttööni” − Opiskelija Turun yliopistosta.
Toisinaan apua tilanteeseen ollaan saatu opetushenkilökunnalta tai kirjastolta. Kyselyyn vastanneet opiskelijat ovat myös tehneet aineiston hankintapyyntöjä suoraan kirjastolle tai olleet suoraan yhteydessä artikkelin tai kirjan kirjoittajaan.
“Yleensä artikkeli jää silloin lukematta. Muutaman kerran, kun kyseessä on ollut minulle todella tärkeä artikkeli, olen ottanut artikkelin kirjoittajaan suoraan yhteyttä ja saanut artikkelin ilmaiseksi sitä kautta. Kerran professorini käytti projektinsa rahaa ostaakseen minulle yhden artikkelin.” − Opiskelija Helsingin yliopistosta.
Osa vastaajista ilmaisi turhautumista tilanteista, joissa pääsyä tarvittavaan artikkeliin tai aineistoon ei meinannut löytyä. Osa vastanneista oli myös ladannut tarvitsemansa lähteen laittomasti verkosta. Pahimmillaan artikkelin jääminen maksumuurin taakse on voinut vaatia opiskelijalta kohtuutonta aikaa ja vaivaa tai johtaa kirjoitettavan tekstin aiheen, tulokulman tai osioiden vaihtamiseen.
“Luovuin lähteen käytöstä ja etsin tilalle toisen lähteen tai editoin tekstistä kokonaan pois kohdan, johon lähdettä olisi tarvittu.” − Opiskelija Tampereen yliopistosta.
Opinnäytetyön avoin julkaisu häämöttää vastausten perusteella edessä monilla
Moni vastaajista ei ollut vielä siinä vaiheessa opintojaan, että kandidaatin- tai maisterintutkielman kirjoittaminen olisi ollut ajankohtaista. Tästä huolimatta suhtautuminen opinnäytetyön avoimeen tietokantaan lataamiseen oli pääosin positiivista tai neutraalia.
“En ole vielä miettinyt asiaa [opinnäytetyön julkaisemista avoimeen tietokantaan], mutta olisin avoin opinnäytetyöni julkaisemiselle.” − Opiskelija Turun yliopistosta.
Opiskelijoiden kokemukset etenkin kandidaatintutkielman avoimeen julkaisemiseen kannustamisen suhteen olivat jokseenkin ristiriitaisia, mikä voi osaltaan johtua siitä, että yliopistojen käytännöt alemman korkeakoulututkinnon avoimen julkaisemisen suhteen vaihtelevat. Osa vastaajista vaikutti suhtautuvan kandidaatintutkielman avoimeen julkaisemiseen yleisesti epävarmemmin kuin maisterintutkielmien inhimillisistä syistä.
“Kandin lukuoikeuden rajasin, koska luulin palautusvaiheessa työn olevan huono. Gradu on tarkoitus laittaa avoimesti saataville riippumatta siitä, onko arvosanaksi tulossa 1 vai 5.” − Opiskelija Oulun yliopistosta.
Toisaalta vastaajista noin puolet (38/78) kertoivat opinnäytetyön avoimen julkaisemisen tulleen puheeksi viimeistään maisterintutkielman valmistuttua, ja moni joko suunnitteli julkaisevansa opinnäytetyönsä avoimesti, oli jo tehnyt näin tai suhtautui ajatukseen positiivisesti. Vain kolme vastaajaa ei suunnitellut julkaisevansa opinnäytetyötään avoimesti tai on jo julkaissut työn noudattamatta avoimen tieteen periaatetta.
Opiskelijat yhdistivät avoimen tieteen laajempiin kehityskulkuihin
Vaikka avoimen tieteen toimintatavat olivat jääneet osalle vastaajista jokseenkin pintapuolisiksi opintojen aikana, oli vastaajista ehdottoman enemmistön suhtautuminen avoimeen tieteeseen positiivista. Positiivinen suhtautuminen näkyi myös käytännön esimerkeissä esimerkiksi maksumuurien kanssa kamppailusta ja oman opinnäytetyön avoimen julkaisemisen suunnittelusta. Moni vastaajista koki tieteen avoimuuden olevan avainasemassa tiedevastaisuuden ja valeinformaation leviämiseen vastaamisessa.
”Ongelmallista on mm. se, että TIETEELLISET artikkelit eivät ole luettavissa, jolloin joudutaan turvautumaan ei-tieteellisiin lähteisiin.” − Opiskelija Jyväskylän yliopistosta.
Monet vastaajista korostivat tieteen popularisoinnin ja tiedeviestinnän tärkeyttä. Tieteellisten julkaisujen avoimuus ei vielä itsessään riitä, vaan tieteen tuloksista pitää viestiä ymmärrettävällä tavalla. Ne vastaajat, jotka suhtautuivat epäilevämmin avoimen tieteen mahdollisuuksiin edistää kansalaisten kiinnostusta ja osallistumista tieteeseen, mainitsivat usein syyksi nimenomaan sen, että tieteellinen teksti on tyypillisesti vaikeaselkoista.
“Tieteen pitäisi olla joskus ehkäpä kansankielisemmässä muodossa ja sitä pitäisi ”mainostaa” enemmän, jotta nekin kansalaiset, jotka eivät ole akateemisesti suuntautuneita, löytäisivät sen pariin.” − Opiskelija Jyväskylän yliopistosta.
Amanda Häkkinen on käytännöllisen filosofian maisteriopiskelija (Helsingin yliopisto), joka toimi Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristön viestintäharjoittelijana syksyllä 2023