Mitä katse voi kertoa puheen takeltelusta?
Kun tutkitaan vieraskielisen puheen sujuvuutta, voidaan äänittää puhetta ja mitata vaikkapa siinä esiintyviä taukoja ja epäröintejä. On kuitenkin huomattavasti vaikeampi päästä käsiksi siihen, mitä ihmisen mielessä tapahtuu sillä hetkellä, kun hän takeltelee vieraan kielen sanan kanssa tai korjaa omaa puhettaan.
Puhujalta voi toki kysyä mitä hän ajatteli takeltelun hetkellä, mutta monet kielelliset prosessit ovat niin nopeita, ettei puhuja itsekään ole tietoinen niistä. Katse sen sijaan voi paljastaa näkymättömästä prosessoinnista paljon. Erilaiset silmänliikemenetelmät ovat erinomainen tapa saada siitä tietoa, sillä katse kohdistuu automaattisesti siihen, mitä mieli työstää. Ne ovat kiinnostava menetelmä myös siksi, että silmänliikkeet kertovat prosessin ajallisesta etenemisestä millisekunnin tarkkuudella.
Jos halutaan esimerkiksi tietää, miksi vieraan kielen puhuja takeltelee, voidaan häntä pyytää nimeämään peräkkäisiä kuvia ja rekisteröidä samalla hänen silmänliikkeitään. Tutkimalla kuvien nimeämisen aikana tapahtuvia silmänliikkeitä voidaan päätellä, mistä mahdolliset puheen epäsujuvuudet johtuvat. Puhuja saattaa takellella koska ei muista jotain tiettyä sanaa, mutta toisaalta hän saattaa myös ennakoida tulevaa ongelmaa ja hidastaa puhettaan. Hän saattaa myös jäädä makustelemaan sanomaansa ja ehkä korjaamaan sitä paremmin ajatustaan vastaavaksi.
Muun muassa tällaisia ilmiöitä tutkitaan käynnissä olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa Sujuvuus- ja epäsujuvuuspiirteet vieraan kielen puheessa (FDF2) -hankkeessa vuosina 2020 – 2024. Hankkeessa tehtävät silmänliiketutkimukset toteutetaan Turku EyeLabsin tiloissa.
Tutkimushankkeessa pyritään erottelemaan vieraan kielen kielitaidon puutteesta johtuvat epäsujuvuudet sellaisista, jotka liittyvät yleisesti puheen tuottamiseen tai puhujan henkilökohtaiseen puhetyyliin. On nimittäin hyvin mahdollista, että sellaiset puheen piirteet kuin runsas taukojen tai täytesanojen käyttö ovat osa yksilön puhetyyliä myös äidinkielessä, eivätkä pelkästään vieraan kielen sujuvuuteen liittyviä ominaisuuksia. Äidinkielen ja vieraan kielen sujuvuutta ei kuitenkaan ole aiemmin juurikaan tutkittu tähän tapaan toisiinsa verraten. Mitä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin sujuvuutta ymmärretään, sen oikeudenmukaisemmaksi kielitaidon arviointiakin voidaan kehittää, sillä sujuvuus on yksi yleisimmin käytetyistä vieraskielisen puheen arviointikriteereistä.
***
Tutustu tarkemmin tutkimushankkeeseen täältä.
Sanna Olkkonen on tutkijatohtori FDF2-hankkeessa. Outi Veivo toimii hankkeessa tutkijana ja yliopisto-opettajana Turun yliopiston ranskan oppiaineessa.