Miten tehdä hyvä keskiluokkainen helluntailainen?

Uskonnot vaikuttavat yksilöiden päätöksiin ensisijaisesti asettamalla päämääriä, arvoja ja odotuksia hyvän ihmisen elämästä, habituksesta ja tulevaisuudesta. Uskontokulttuurin rajat ohjaavat yksilöä, koska hän haluaa toteuttaa uskontoaan ja säilyttää sen puhtauden. Toisin ajattelevaa uhkaa ero yhteisöstä, minkä vuoksi hän säätelee myös itse toimintaansa.

Väitöskirjaani varten tutkin Turun Helluntaiseurakuntaa, joka on sata vuotta vanha uskonnollinen yhteisö. Seurakunnassa kasvaneet päätyvät pääsääntöisesti keskiluokkaisiin asemiin, vaikka seurakuntaan kääntyvät tulevat yleensä alemmista yhteiskuntaluokista. Tämä ero paljastaa myös uskontokulttuurin vaikutuksen. Kulttuuri vaikuttaa valintoihin selkeimmin sisäistettynä. Kulttuuriin oppinut ihminen osaa myös haastaa ryhmän tavat kulttuurin hyväksymin keinoin.

Helluntailainen uskonnollisuus rakentaa jäsenilleen tavoitteita ja tarjoaa keinoja niiden saavuttamiseksi. Uskovan tärkein päämäärä on pelastus kuolemasta, ikuisesta sellaisesta. Tätä tulevaa maailmaa odottaessa hän pyrkii myös elämään uskonsa mukaisesti hyvän uskovaisen elämän, jotta hän hyötyisi pelastuksesta jo ennen lopullista siirtymää ajasta ikuisuuteen. Rakentuneet uskomukset kertovat hänelle ne rajat ja muodot, miten tämä tila saavutetaan.

Henkiseen kehittämiseen ja kurinalaisuuteen liittyvien tavoitteiden lisäksi uskontokulttuuriin kuuluvat myös historiasta periytyvät kulttuuriset tavat esittää itsensä kunnollisena, ahkerana, ja hyväkäytöksisenä suomalaisena kristittynä. Suomalainen tapaperintö ja luterilainen kulttuuriperintö ovat muovanneet suomalaisesta helluntailaisuudesta kansainvälisiä vertailukohtiaan rauhallisemman ja hartaamman. Tähän taustaan suhteutettuna hyvän helluntailaisen kriteerit määrittyvät esimeriksi ahkeruuden, rehellisyyden, itsenäisyyden ja hillityn käytöksen mukaan. Toisin käyttäytyvät helluntailaiset arvotetaan ryhmän sisällä helposti negatiivisesti.

Hyvän ja kunnollisen helluntailaisen odotetaan käyvän koulunsa ja tekevän työnsä esivaltaa ja esimiestään kunnioittaen. Nämä oletukset rajaavat yksilön uravalintoja. Uskontokulttuurin sivistävä ja keskiluokkaistava vaikutus vahvistuu edelleen yksilön oletuksilla häneen kohdistetuista odotuksista. Kun vielä arvojen mukaiset ja uskonnon harjoittamisen kannalta oleelliset ja suositut ammatit, kuten lääkäri ja opettaja, ovat keskiluokkaisia ammatteja, on helluntailaiskodissa kasvaneen tie keskiluokkaiseen asemaan valmis.

Väitöskirja Helluntailaiset luokkakuvassa. Uskontokulttuuri ja yksilön luokka-asema Turun Helluntaiseurakunnassa löytyy täältä.

Teemu T. Mantsinen on Turun yliopiston uskontotieteen tutkijatohtori, joka väitteli 13.9.2014.