Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan? Miten kirjallisuus liittyy kansallisuuteen? Entä mitä tarkoittaa kirjallisuuden ylirajaisuus? Näitä kysymyksiä pohditaan Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa, ja viime kesänä keskustelimme niistä myös suomea ja Suomen kulttuuria ulkomailla opiskelevien nuorten kanssa.

Turun yliopisto sai heinäkuussa jo toista kertaa järjestettäväkseen Opetushallituksen (entisen CIMOn) rahoittaman suomalaisen nykykirjallisuuden kurssin. Kurssille hyväksyttiin tänä vuonna 22 opiskelijaa. Viimevuotisesta kurssista jäi sekä järjestäjätiimille (henkilökunnalle ja opiskelijatuutoreille) että opiskelijoille erinomaisia muistoja.

Tänä vuonna Suomi 100 -vuoden puitteissa kurssin tavoitteena oli kiinnittää erityistä huomiota suomalaisuuden merkityksiin, Suomen historiaan ja tulevaisuuteen sekä Suomen paikkaan maailmankartalla. Kurssin opetuksessa painotettiin asioita ja ilmiöitä, joista Suomi tunnetaan maailmalla: luonnon kunnioitus, koulutuksen korkeatasoisuus, tasa-arvo ja demokratia, joka näkyy sukupuolten välisissä suhteissa ja suhtautumisessa lapsiin, vanhuksiin ja toiseuteen. Kurssin keskeisenä lähtökohtana oli se, kuinka nykykirjallisuus yhtenä yhteiskunnallisen keskustelun muotona käsittelee kriittisesti näitä suomalaisuuteen liittyviä oletuksia.

Kurssin vapaa-ajan ohjelman kohokohtia oli Seitsemän koiraveljestä Kaarinan kesäteatterissa. Kuva: Alexandra Dziwis.

Kurssilla pohdittiin siis suomalaisuutta ja sitä, miten kirjallisuudessa rakennetaan ja puretaan kansallista identiteettiä. Viime aikoina tästä prosessista on tullut yhä moniäänisempi, kun siihen ovat osallistuneet ei-syntyjään suomalaiset mutta suomeksi kirjoittavat tekijät, kuten Alexandra Salmela ja Pajtim Statovci. Moniäänisiä sanan varsinaisessa mielessä olivat myös kurssilla käydyt keskustelut, joissa tuli esiin opiskelijoiden erilaiset (toki vain eurooppalaiset) kulttuuriset taustat sekä jokaisen omat kiinnostuksen kohteet. Suosittelemme lämpimästi vastaavaa kokemusta kansallisten kirjallisuuksien opettajille ja tutkijoille!

Riitta Jytilä ja Viola Parente-Čapková ovat kotimaisen kirjallisuuden tutkijoita ja opettajia. He toimivat nykykirjallisuuden kesäkurssin opettajina.