Monipaikkaista kirjoittamista

Teos Luovaa kirjoittamista tutkijoille (Vastapaino, 2024) sai alkunsa pandemiakeväänä 2020. Meitä teoksen kolmea kirjoittajaa yhdisti intohimoinen suhde kirjoittamiseen, ja halusimme kirjoittaa yhdessä. Lisäksi oli selvää, että markkinoilla ei ollut sellaista kirjaa, jossa luovan kirjoittamisen menetelmiä ja näkökulmia ohjattaisiin hyödyntämään akateemisessa kirjoittamisessa. – Ei ainakaan sellaista, jonka itse ajattelimme kirjoittaa.

Yhteistyön tuloksena syntynyt teos sisältääkin kirjoitusharjoituksien lisäksi pohdintaa luovuuden ja tieteellisyyden suhteista, erilaisista yhdessäkirjoittamisen tavoista, kaunokirjallisten keinojen käyttämisestä tutkimuskirjoittamisessa, moniaistisesta kirjoittamisesta sekä tekstin ja kirjoittajan oman äänen löytämisestä. Tarkastelemme myös omaa suhdettamme kirjoittamiseen.

Kirjoittamisen monipaikkaisuus

Kirjoittaminen on monipaikkaista. Kirjoittaja voi hakeutua tekstinsä äärelle yhtä hyvin kotisohvalla kuin kahvilassa. Myös kirjoitusalustasta muodostuu omansalainen tekstin muotoutumisen paikka.

Koska pandemia pakotti meidät tapaamaan vain verkossa, hahmottelimme aluksi kirjan sisältöä ja rakennetta Zoom-tapaamisissa ja kirjoitimme kirjan lukuja Teamsissa. Teams osoittautui hankalaksi, sillä ohjelma ei pysynyt mukana silloin, kun kirjoittaja vaihtoi yliopistoa. Kun tekstiä alkoi olla riittävästi, siirryimmekin muokkaamaan käsikirjoitusta GoogleDocsissa.

Tilannetta helpotti myös pandemian lieventyminen, mikä mahdollisti sen, että saatoimme tavata nyt myös toistemme kotona saman pöydän ääressä, yliopistolla ja Aurajoen varrella esimerkiksi ravintolan vinttiterassilla. Pääosin kuitenkin kirjoitimme kukin omissa oloissamme. Luimme kirjallisuutta, etsimme sopivia harjoituksia ja selasimme muistikirjojamme. Mutta parhaiten kirja eteni tapaamisissa. Niissä keskustelimme, ideoimme ja suunnittelimme – ja osan aikaa kirjoitimme. Yhdessä toisten kanssa olimme luovempia ja aikaansaavampia kuin yksin kotona.

Tekstin monipaikkaisuus

Myös syntyvä teksti oli monipaikkaista. Alkuvaiheessa paikannuimme vain itse kirjoittamaamme tekstiin. Jaoimme kirjan luvut keskenämme. Sovimme, kuka vastaa mistäkin luvusta yksinään, mitkä luvut kirjoitetaan kahdestaan ja missä luvuissa olemme kaikki kirjoittajina. Me olemme kuitenkin keskenämme erilaisia kirjoittajia, ja meillä on erilaiset vahvuutemme.

Kirjoittaminen paikantuu myös lukemiseen ja toisten ajatuksista syntyviin kirjoitusideoiden alkuihin. Luimmekin koko ajan toistemme tekstiä, ja jo lukiessa myös oma kirjoitustyyli muokkautui tulevan lukijan tarpeita vastaavaksi.

Yhteisestä päätöksestä kirjoitimme yleistajuista tekstiä, jotta se avautuisi vaivatta myös graduaan tekeville perustutkinto-opiskelijoille. Toisaalta teksti oli tieteellistä, sillä pidimme tärkeänä sisällyttää teokseen lähdeviitteet, ja halusimme, että myös pidemmälle tutkijanuralla ehtineet voisivat saada teoksesta inspiraatiota.

Tekstin äänet

Kirjan edetessä luvut alkoivat hahmottua ja saivat työotsikot. Lukuja kirjoittaessa oma erityinen yhteinen äänemme alkoi vahvistua ja syntyi juuri tälle tekstille ominainen ääni. Se ei ollut enää kenenkään oma, vaan yhdessä kirjoittamalla syntynyt.

Yhteisen äänen syntyminen muutti tilannetta niin, että halusimme paikantua kaikki kaikkiin lukuihin, kirjoittaa ne yhdessä. Sovimme, että kaikki voivat kirjoittaa ja muokata kaikkia lukuja. Näin tuotettu teksti oli aidosti meidän kaikkien yhteistä tekstiämme ja voimme jokainen allekirjoittaa tekstin jokaisen kohdan. Tällainen yhdessäkirjoittaminen ei onnistu aivan kaikkien kirjoittajien kanssa, mutta meidän yhteistyömme sujui onneksi vaivatta.

Leikkiä ja työtä

Kirja kulki pitkään työnimellä Leikkivä kirjoittaja. Halusimme tuoda akateemiseen kirjoittamiseen leikkiä, leikkisyyttä ja kokeiluja – luovuutta. Olimme kaikki käyttäneet omassa opetuksessamme luovan kirjoittamisen harjoituksia tai opettaneet niitä opiskelijoillemme ja olimme huomanneet, miten ne auttavat sekä itseämme että opiskelijoita ylittämään kirjoittamisen estäviä tukoksia ja kynnyksiä, ideoimaan tekstin rakennetta tai sisältöä ja vaikkapa kirjoittamaan pysäyttävän alun tai lopun opinnäytteeseen tai artikkeliin. Kirja siis syntyi omista kenttäkokemuksistamme niin kirjoittamisen parissa kuin sen ohjaajina – ja kirja myös palautuu kentälle.

Uskallus monipaikkaiseen kirjoittamiseen toi tieteellisen tekstin kirjoitusprosessiin huokoisuutta. Löysimme niin kirjoittamiselle kuin tekstin sisällölle myös ennalta arvaamattomia tiloja ja paikkoja.

Toivomme teoksen kirjoitusprosessin leikkisyyden aukeavan lukijalle ja teoksen olevan käyttökelpoinen niin itseopiskelun tukena tutkijankammioissa kuin inspiraationa kirjoituskursseilla, tutkijaseminaareissa ja tutkimusprojekteissa.

Kirjoittajat ovat luovan kirjoittamisen harjoittajia ja opettajia.