Ennustusvälineenä käytetyn kilpikonnan vatsakilven jäljennös, taustalla ennustusluita.

Muinainen oraakkelikirjoitus – ainutlaatuista nykykalligrafiataidetta Kiinassa 

Kiinan kielen varhaisinta kirjoitusta ovat Yinxun oraakkeliluukirjoitukset. Yli 3000 vuotta Kiinan keskitasangon tulvakerroksiin hautautuneet, ennustukseen käytetyt luut löydettiin vasta 120 vuotta sitten, jolloin niiden tutkimus ja niissä esiintyvien kirjoitusmerkkien tulkinta aloitettiin Pekingissä.

Nykymuotoista oraakkeliluukirjoitusta kirjojen aukeamailla
Nykymuotoista oraakkeliluukirjoitusta kalligrafiataiteilijoiden Shen Lepingin ja Zhang Aiguon siveltämänä. Kuva: Tuula Velling.

Yinxun oraakkeliluiden löytöpaikka on Henanin maakunnassa Anyangin lähistöllä Xiaotunissa, jossa sijaitsevat myös muinaisen Shang-dynastian (1300–1100 eaa.) pääkaupungin rauniot. Vuonna 1899 pronssi- ja kivikirjoitusten tutkijat Wang Yirong ja Liu È tunnistivat Yinxun oraakkeliluiden kaiverrukset kiinan kielen varhaiseksi kirjoitusmuodoksi ja aloittivat luiden keräämisen ja tutkimisen.

Veitsi, sivellin, kirjoitusmerkki

Shen Lepingin tulkinta oraakkelikirjoituksesta.

Anyangin alueelta on löydetty yli 150 000 ennustusluuta ja 4400 kirjoitusmerkkiä. Sanoja on tunnistettu 1700, joista 1400 on nykykiinan sanakirjassa. Kirjoitusmerkkejä esiintyy pääasiassa kilpikonnan vatsakilvissä ja uhrieläinten luissa. Ne ovat sekä ennustusvälineitä että asiakirjoja. Luihin kirjoitettiin päiväys, kysymys ja usein vastaus ensin siveltimellä ja punavärillä, ja lopuksi merkit kaiverrettiin veitsellä. Yksinkertainen, hieman teräväkärkinen viiva ja merkin kulmikas muoto ovat oraakkeliluiden kirjoitusmerkeille tunnusomaisia piirteitä.

Oraakkeliluukalligrafian taiteellinen ilmaisukieli alkoi muotoutua, kun tutkijakalligrafit uudistivat veitselle ominaisen viivan siveltimellä, musteella ja sinettikirjoituksen sivellintekniikalla sekä viimeistelivät kirjoitusmerkkien rakenteita. Tutkija Luo Zhenyu julkaisi vuonna 1921 kirjan Kokoelma Yinxun kirjoituksia säepareina, joka sisälsi 99 säeparia kopioituna ja muotoiltuna parikalligrafiaksi. Niiden osuus oraakkeliluukirjoituksessa on edelleen huomattava.

Uusi kalligrafiamuoto

Tutkijakalligrafi Chi Xianpingin teos, 2019
Tutkijakalligrafi Chi Xianpingin omaperäistä ilmaisua parikalligrafiana, 2019. Kuva: Chi Xianping.

Oraakkeliluukalligrafian kehityksessä alkoi uusi vaihe, kun vuonna 1984 järjestettiin ensimmäinen Anyang Yinxu kalligrafien kokoontuminen sekä valtakunnallinen kalligrafianäyttely Oraakkeliluukirjoitusten paluu. Tapahtuma ennakoi oraakkeliluukalligrafian tulevaa nousua, ”kalligrafiakuumetta” Kiinassa ja ulkomailla. Vuonna 1985 pidettiin Henanin maakuntamuseossa Zhengzhoussa laaja Kansainvälinen kalligrafianäyttely. Teoksia saapui arvioitavaksi noin 20 000. Samana vuonna järjestettiin Pekingissä Kiinan kansallisessa taidemuseossa Modernin kalligrafian ensinäyttely, jonka katsotaan aloittaneen nykykalligrafiataiteen aikakauden Kiinassa.

Vuonna 1992 julkaistu Oraakkeliluukalligrafian laaja katselmus esitteli ensimmäisenä kirjana nykyajan oraakkeliluukalligrafien teoksia Kiinassa kooten yhteen tutkijakalligrafit ja taiteilijakalligrafit. Tutkijoista keskeisimpiä olivat Luo Zhenyu ja Dong Zuobin ja taiteilijoista Pan Tianshou ja Lu Weizhao. Kokoelma vaikutti syvästi oraakkeliluukalligrafian kehitykseen ja menestykseen. Noin 70 vuodessa oraakkeliluukirjoitus vakiintui yhdeksi kiinalaisen kalligrafian suosikkityyleistä.

Nykymustetaidetta

Uutta luovalla 2000-luvulla nykyarkkitehtuuria edustavat taidemuseot ja galleriat, tieteellinen tutkimus ja kalligrafian opetus vauhdittivat oraakkeliluukalligrafian taiteellista kehitystä. Oraakkeliluutyylin visuaalisuus, ilmaisukeinot ja sisällöt monipuolistuivat. Muista kirjoitusmerkkityyleistä se erottui viivojen karkeudella ja koruttomuudella sekä rakenteen joustavuudella. Teoksissa korostuivat ilmaisun omaperäisyys ja merkkien muodot. Oraakkeliluukalligrafia muotoutui osaksi kiinalaista nykymustetaidetta.

Kirjoittaja on Kiinan taideakatemiasta valmistunut taiteen maisteri ja väitöskirjatutkija Turun yliopistossa taidehistorian oppiaineessa tutkimusaiheenaan kiinalaisen kalligrafian muutos nykytaiteeksi.