Muistettu tiedekunta -hankkeessa tallennettiin humanistien muistoja

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta täytti sata vuotta vuonna 2020. Kevätkaudella 2019 folkloristiikan ja kansatieteen (nyk. etnologia) oppiaineet järjestivät Muistettu tiedekunta -opintojakson. Kurssin aikana opiskelijat keräsivät henkilökunnalta muistoja humanistisen tiedekunnan ja eri oppiaineiden toiminnasta. Hankkeen opiskelijavoimin rakennettu verkkosivusto julkaistiin Humanistipäivänä huhtikuussa 2020.

Sadan vuoden aikana oppiaineet ovat muuttaneet ja järjestäytyneet kampuksella uudelleen useita kertoja. Hankkeessa lähdettiin tallentamaan muistoja erityisesti paikkoihin ja rakennuksiin kiinnittyen. Opiskelijat tekivät myös kävelyhaastatteluja haastateltaville merkityksellisissä paikoissa.

Monipuoliset tehtävät kartuttivat työelämätaitoja

Opiskelijoita opintojaksolla oli 12, joista osa tuli mukaan kieli- ja käännöstieteiden laitokselta. Kurssin johdatusluennoilla pohdittiin kulttuuriperinnön käsitettä ja muistitiedon luonnetta sekä perehdyttiin etnografisen kenttätyön menetelmiin.

Kurssin aikana opiskelijat haastattelivat tiedekunnan jokaisesta oppiaineesta henkilökuntaa, etsivät arkistoista kuvamateriaalia sekä valokuvasivat tiedekunnan senhetkisiä toimitiloja. Työtä tehtiin pienryhmissä ja itsenäisesti.

Opiskelijoilla oli eriasteisia valmiuksia haastattelujen tekemiselle, ja osa heistä teki opintojaksolla uransa ensimmäiset haastattelut. Johdantoluentojen aikana käytiinkin läpi perusteita haastattelujen tekemiseen ja niiden litterointiin. Lisäksi perehdyttiin kävelyhaastatteluun haastattelumuotona.

Pienryhmät saivat pitkälti itse määritellä sen, minkä oppiaineen henkilökuntaa he lähtivät haastattelemaan ja osa ryhmistä keskittyi erityisesti kuvamateriaalien etsimiseen yliopiston arkistoista.

Opiskelijat myös järjestivät Humanistipäivään muistelupisteen ja kirjoittivat hankkeesta blogitekstejä.

Haastattelujen aikana opiskelijat oppivat monia käytännön työelämätaitoja ja loivat aikaisempaa henkilökohtaisempia kontakteja henkilökuntaan. Kurssipalautteessa hankemuotoista kurssia kiiteltiin.

Etnografinen haastattelu on mukava, mutta vaativa tapa hankkia tietoa

Kurssiin kuului pienryhmäkohtainen raportointi. Opiskelijat reflektoivat tarkasti omaa oppimisprosessiaan kurssipalautteessaan:

Haastatteluista jäi mukava fiilis ja niitä voisi tehdä mielellään uudestaankin, vaikkakin litteraation teko aiheutti välillä hieman turhautumista. Mielestäni koko projekti oli kaiken kaikkiaan hyvinkin mielenkiintoinen ja opettavainen. Minulle arkistossa työskenteleminen oli esimerkiksi täysin uutta ja osoittautui projektin myötä hyvin mielekkääksi. – – Osallistuminen Humanistipäivään oli oikein mukavaa ja antoisaa.

Haastateltavani muisteli mielellään ihmisiä, mutta kaikkea tähän liittyvää hän ei halunnut avata sen erityisemmin nauhalle. Haastateltaessa onkin tärkeä mielestäni kunnioittaa tähän liittyen haastateltavaa ja mitä hän itse haluaa kertoa. Kaiken kaikkiaan haastatteluista jäi itselleni innostunut olo ja koen myös saaneeni kyseisen kokemuksen kautta lisää varmuutta haastattelujen tekemiseen.

En ollut koskaan aikaisemmin suunnitellut haastatteluja tai tehnyt niitä. Litterointi oli minulle myös täysin vieras käsite. – – Tein itsenäisesti kaksi haastattelua, jotka äänitin sekä puhelimella että nauhurilla. Pidin kovasti litteroimisesta, koska litteroidessa ymmärsin, miten olin onnistunut haastattelussa ja mikä olisi voinut mennä paremmin. Se oli opettavainen hetki. – – Kuunnellessani äänitteitä alusta loppuun ymmärsin, että oli monta kohtaa, joista olisin voinut kysyä enemmän.

Haastattelu oli mukavaa, ja koen, että osasin saada erityisesti omissa kahdessa haastattelussani haastateltavan rentoutumaan ja avautumaan sitä kautta enemmän. Toisaalta opittavaa on esimerkiksi hiljaisuuden kestämisessä ja siinä, että annan haastateltavan pohtia rauhassa. Oma haasteensa on myös siinä, miten opin saamaan haastateltavan pysymään aiheessa.

Haastattelut on tallennettu tutkimuskäyttöä varten Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon.

Hanke lisäsi tietoa akateemisen työn tallentamisen merkityksestä

Akateemisen työn tallentaminen koetaan tärkeäksi, ja toiveita tallennustyön jatkamiselle on. Tässä opiskelijaprojektissa taltioitiin monen oppiaineen kohdalta vain pieni otos historiaa.

Kulttuurintutkijoiden kohdalla esille on jo aiemmin noussut tarve muun muassa Fennicum-kirjan tekemiselle. Ja nyt Sirkkalan kampuskin on jo historiaa. Tulevaisuudessa nähdään, innostavatko Muistettu tiedekunta -opintojaksosta saadut hyvät kokemukset kehittämään uusia tiedekunnan ja oppiaineiden vaiheita luotaavia hankkeita.

Ainakin opintojakso nosti tietoisuutta siitä, että akateemisen työskentelyn vaiheita ja siihen liittyvää muistitietoa on syytä ajoittain tallentaa, sillä pysyvältä vaikuttaa vain muutos.

> Muistettu tiedekunta -verkkosivusto

FT Maija Mäki työskentelee parhaillaan Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamassa Turku Heritage Lab – Urbaaniperintö -hankkeessa. FT Tuomas Hovi työskentelee erikoistutkijana Siirtolaisuusinstituutissa.