Muistihuone – Jokikokemusten keskellä

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, erityisesti historian oppiaineet ja kansatiede, on ollut näkyvästi mukana Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa ”Kerrottu ja koettu Turku” -hankkeella. Sen ideana on rakentaa Turkua kertomalla. Hanke on jakautunut kahteen eri teemaan, joista ”Naisten kaupunki” -hanketta johtaa tutkijatohtori Kirsi Tuohela ja ”Aurajoen kulttuuriympäristö” -hanketta lehtori Timo J. Virtanen. Hankkeen vastuullisena johtaja on professori Helena Ruotsala.

Laitoksen toimitilojen laajennukseksi ilmestyi kesällä 2011 maakuntaa ja erityisesti Aurajokilaaksoa kiertävä ”Muistihuoneeksi” ristitty keltainen työmaaparakki. YIT:n sponsoroima Muistihuone on osa kansatieteen ja historia-aineiden Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihanketta ”Kerrottu ja koettu Turku” sekä erityisesti sen osuutta ”Aurajoki kulttuuriympäristönä”.

Interaktiiviseksi työ-, keruu- ja näyttelytilaksi tuunattu kenttätyökalu suunniteltiin toimivaksi kansatieteen ”Kulttuurin tuote ja tuottaminen” -kurssilla, ja sen jatkokehittelystä sekä ylläpidosta ovat hankkeen koordinaattorin Maija Mäen, harjoittelijoiden (Anne Simola, Mia Raivikko ja Sanna Saarto) sekä allekirjoittaneen lisäksi vastanneet kenttäkurssilaisina kansatieteen ja historian opiskelijat. Kyrön markkinoilta alkanut kierros on kulkenut Turun kohteiden lisäksi mm. Auran ja Liedon kautta ja se päättyy Turun päivänä Manillan edustalle.

Muistihuone edustaa etnografian kenttätyötraditiossa uutta tapaa lähestyä, hyödyntää ja palvella kohdetta. Tarkoituksena on parantaa hankkeen saavutettavuutta ja toisaalta myös antaa kentälle palautetta aikaisemmin tehdystä työstä. Kyse on siis samanaikaisesti jo tehdyn tutkimuksen ja kerättyjen aineistojen (mm. kuva-aineistot) esittelystä, mutta myös uuden tutkimusaineiston keruusta. Välineen tarkoituksena on myös yhdistää entistä nopeammin ja selkeämmin opetusta ja tutkimusta sekä alueellista vaikuttavuutta. Toimintamuotoa on myös esitelty parissakin kansainvälisessä yhteydessä, arkkitehtiopiskelijoille järjestetyssä työpajassa Serbian Novi Sadissa ja etnologien kansainvälisessä kesäkoulussa Szentesissä Unkarissa.

Muistihuone on toiminut yhteistyössä myös verkkoperustaisen keruutyön kanssa. Hankkeen sivuilta nimittäin löytyy useita erityyppisiä blogikirjoituksia, artikkeleja ja tietysti sähköinen kyselylomake Aurajoki-muistoille. Aineistot arkistoidaan syksyn kuluessa kansatieteen arkistoon, jotta ne ovat valmiina tutkimus- ja opetuskäyttöön.

Keltainen katseenvangitsija on houkutellut sisätiloihin elokuun loppuun mennessä reilusti toista tuhatta kävijää ja varmasti toinen mokoma on tutustunut Muistihuoneen ulkoseinille ripustettuun informaatioon Aurajoesta. Mediatilaakin on saatu kiitettävästi. Vaikka Muistihuone puretaan jo syyskuussa niin toimintamallin voi hyvinkin ennustaa elävän muodossa tai toisessa myös jatkossa.

Haastattelujen, talletettujen kuvien, piirrettyjen karttojen ja sähköisten kyselyvastausten kertymä näyttää tuottavan runsaasti uutta tietoa Aurajoen ja ihmisen suhteesta. Yksilölliset muistipaikat avaavat laajempaa tietoa jokirantojen ”mikromaantieteestä” ja yksilöllisistä kokemuksista muodostuu paikallisia kertomuksia. Vaikka kokemuskerrontaa ei ole mitenkään rajoitettu ajallisesti, sisältävät arkielämän ja joen suhteen kuvaukset paljolti nykyarjelle tuntematonta aineistoa, kuten jäännostoa, piisamin pyyntiä ja jokivarren teollisen perinnön aineksia. Tosin yhtälailla tervetulleita ovat kommentit ja kertomukset turkulaisen Aurajoen roolista modernina tapahtuma-areenana jokilaivoineen tai ylipäänsä urbaanina puistona. Kaupunkikeskustassa joki ennen kaikkea tapahtuu.

Timo J. Virtanen
kansatieteen lehtori