Museologian arvosanaopintoja Turussa 30 vuotta
Suomen museoliitto ajoi kansainvälisten ajankohtaisten esikuvien mukaan museologian saamista yliopistolliseksi oppiaineeksi 1970-luvulta alkaen: Museoala haluttiin tieteellisen tutkimuksen kohteeksi, jotta se kykenisi seuraamaan aikaansa. Tarpeen oli myös koulutus, joka pätevöittäisi museoalan tehtäviin.
Museoiden valtionapujärjestelmän kehittyessä oli määriteltävä, mitä tarkoitettiin museoammatillisella koulutuksella. Turun yliopiston arkeologian professori Unto Salo johti Suomen museoliiton museologiatyöryhmää. Hänen päättäväisyyttään on kiittäminen museologian opetuksen saamisesta Turun yliopistoon 1980-luvun alussa. Museologian arvosanaopetus alkoi Turussa syksyllä 1984. Syksystä 1994 alkaen perusopintojen opetus on järjestetty Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä. Aineopintojen opetus aloitettiin 1997 ja oppiaine sai ainoan virkansa seuraavana vuonna. Museologiaa opetetaan myös laitoksemme Porin kampuksella. Jyväskylässä arvosanaopetus alkoi vuotta aikaisemmin kuin Turussa ja Helsingin yliopistossa kahdeksan vuotta myöhemmin.
Museologia tarkastelee ihmisten arvottavaa suhdetta aineelliseen ja aineettomaan ympäristöönsä ja sen menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Yhtenä ydinasiana on museo muuttuvana yhteiskunnallisena toimijana. Museoiden toiminta on laajentunut kauas seiniensä ulkopuolelle ja tavoitteet, toimintatavat ja mahdollisuudet sekä niiden käyttäjien tarpeet ja odotukset ovat muuttumassa nopeastikin.
Museologia on akateemisena opinalana pedagogisesti mielenkiintoinen ja haastavakin, sillä se kattaa hyvin teoreettista aiheistoa, mutta siitä löytyy samalla myös vahva käytännöllinen ulottuvuus. Opiskelijat toivovat pääsääntöisesti oppivansa asioita, jotka liittyvät kiinteästi museotyöhön. Toisaalta opettajana haluaa tarjota näkökulmia myös siihen, miten museoala kehittyy ja millaista osaamista opiskelijoiden kannattaisi hankkia ja mihin kiinnittää huomiota jo opintojensa aikana. Museologian opetus nykymuodossaan antaa yhä enemmän välineitä siihen, miten opiskelijat oppivat hahmottamaan ja analysoimaan museoalan tulevaisuutta sekä niitä uusia toimintamalleja ja -ympäristöjä, jotka vaikuttavat alan kehitykseen.
Pienenä oppiaineena museologian opetusresurssit eivät ole suuret, mutta verkostoitumisen ja ennakkoluulottoman kokeilemisen kautta opetus voi olla hyvinkin tuloksellista ja laadukasta sekä samalla pedagogisesti uutta luovaa, rakentavaa ja innostavaa – niin opiskelijoille kuin opettajille. Museologian opetusta on viime vuosien aikana viety yhä enemmän suuntaan, jota voisi kuvailla osallistavaksi, yhteistyöverkostoja hyödyntäväksi sekä uutta teknologiaa kokeilevaksi ja analysoivaksi.
Fil. tri, tutkija Sirkku Pihlman vastaa museologian oppiaineesta ja sen kehittämisestä. Fil. maist. Maija Mäki on kansatieteen jatko-opiskelija, joka opettaa museologiaa useilla kursseilla.