Muutama sananen naisista

Suku- ja historiantutkija pääsee joskus mukaan suurempiin produktioihin, joissa monien suomalaisten esivanhemmat nostetaan suuren yleisön tietouteen. En olisi uskonut näin käyvän, kun vuonna 2016 puolustin väitöskirjaani Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623−1670. Turun museokeskuksen työntekijät tilasivat tuolloin kilvan väitöskirjaani. Pian korvaani kuiskuteltiin, että sen perusteella aiottiin toteuttaa näyttely.

Näyttelyn idean syntyvaiheet ajoittuvat 2010-luvun puolivälin paikkeille, jolloin Turun yliopiston ja Turun museokeskuksen yhteistyö tiivistyi. Lucian päivänä 2018 menehtynyt kollegani, kulttuurihistorian tutkija Riitta Laitinen ja minä toimimme aihepiirin asiantuntijoina museokeskuksen suuntaan. Yhteistyömme osoitti, ettei akateemisen lähestymistavan tarvitse olla ryppyotsaista. Heittelimme toteutuksen pohjaksi hullujakin ideoita, joista osa toteutui.

Några ord åt kvinnans ställning

Nyt tämä suurproduktio on valmis. Turun linnassa avautui Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta vuoden kestävä näyttely Muutama sananen naisista. Nimensä se sai Carl von Bonsdorffin vuonna 1894 julkaistun teoksen Åbo stads historia under sjuttonde seklet 28. luvusta, jonka aluksi kirjoittaja toteaa: ”Återstår till sist att egna några ord åt kvinnans ställning i näringslifvet”. Ja hän mainitsee naisista todellakin vain muutaman sanasen, sillä teoksen 1300 sivusta naisille on omistettu kaksi.

Oli siis korkea aika nostaa keskiöön turkulaiset porvarisnaiset. Väitöskirjani naisista näyttelyyn valikoituivat porvarska Karin Hakola, sisarukset Katarina ja Magdalena Wernle, perijätär ja kauppias Ingeborg Gerdner, ruukinpatrunessa Elin Såger ja miehensä murhannut Margareta Kitt. Turun linnassa asuneen kenraalikuvernööri Per Brahen puoliso Kristina Katarina Stenbock sai myös sijansa näyttelyssä.

Tavallista monipuolisemmat näyttelymateriaalit

Vaikka näyttelyyn on lainattu esineistöä Ruotsista asti, ei sen toteutuksessa tyydytty pelkästään perinteiseen esineistä ja kosketusnäytöistä rakennettuun museonäyttelyyn. Näyttelyesitteestä tehtiin naistenlehti, josta voi lukea monenlaisia vinkkejä esimerkiksi taloudelliseen menestykseen tai muotokuvaan asettumiseen ja muodikkaaseen pukeutumiseen. Omenapiirakankin voi leipoa Brahen suvun reseptillä. Turun AMK:n kanssa toteutettiin yhteistyössä tiukasti asiakirjoihin tukeutuvia lyhytfilmejä ja kuunnelmia näyttelyn naisten elämästä.

Aiheen tuotteistamista jatkettiin Turun linnan museokaupan Fatabuurin puolelle. Kävijä voi ostaa puodista Magdalena Wernlen tummaa suklaata tai tummapaahtoista kahvia. Myrkyttäjä Margareta Kittin tee sisältää salaisen ainesosan ja tuliaisiksi voi ostaa vaikkapa rasian melkein myrkyllisiä pillereitä. Turkulaisiin naisiin on voinut tutustua lähemmin keväällä toteutetussa suurelle yleisölle suunnatussa luentosarjassa, jossa monet historiantutkijat ovat olleet mukana.

Minämuotoinen tietokirja 1600-luvun turkulaisnaisista täydentää näyttelykokemusta

Kirjoitin näyttelyyn liittyvän kirjan 39 tarinaa 1600-luvun kaupunkilaisnaisista. Tarinoita on 39, mutta niissä esiintyy huomattavasti tätä suurempi joukko turkulaisnaisia. Kirjoitin tarinat minä-muodossa faktaproosana, jossa naiset kertovat tarinansa ”omin sanoin”. Näin he tulevat lähemmäs lukijaa, vaikka kirja perustuukin ensisijaisesti Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin ja on tiukasti lähdeviitattu tietokirja. Tarinoissa ääneen pääsevät pääasiassa porvarisnaiset, mutta myös esimerkiksi piispatar, piika, portto, pyövelin vaimo ja varas, sillä kaupungissa asui useisiin eri ryhmiin kuuluneita naisia.

Porvarisvaimo Gertrud Joppin totesi vuonna 1629:

Sinä kirjoitat kyllä paljon sellaista kirjaasi, josta minä tai mieheni emme tiedä mitään. Jos sinä olisit puhunut minulle ja saanut minulta luvan lähettää tavarat minun poikani mukana, maksaisin minä sinulle sinun vahinkosi. Koska sinä et ole tehnyt niin, saat hakea korvaustasi pojalta itseltään.

Veli Pekka Toropainen on Suomen historian oppiaineen tutkija ja erikoistunut 1600-lukuun ja sen turkulaisiin.

> Kuuntele Veli Pekka Toropaisen haastattelu Radio Robin Hoodissa 

> Lisää aiheesta Ylen verkkosivustolla

Kuva: Näyttelyn tekstit ovat kolmella eri kielellä. Kuva: Veli Pekka Toropainen.