Nesessiiviverbi genreä rakentamassa

”Maaksi pitää sinun jälleen tuleman”, sanottiin ennen hautajaisissa. Sukupolvi toisensa jälkeen on kuullut saman fraasin ja odottanutkin kuulevansa sen kirkollisen siunauksen yhteydessä. Genreodotuksen täyttyminen on luonut turvaa ja jatkuvuutta, ja harvoin on pysähdytty miettimään, mitä tuiki tavallinen pakon verbi tekee tässä yhteydessä. Eikö riittäisi, että tulet maaksi? Miten niin pitää tuleman, ja miksi ei esimerkiksi täytyy tulla? Vastauksia on haettava aina Agricolasta asti.

Fennistit ovat selvittäneet välittömän syyn kuvatunlaiseen pitää-verbin käyttöön vertailemalla Agricolan tekstejä käännösten lähtökieliin: pitää on tavallisesti tällaisissa yhteyksissä ruotsin skall-apuverbin sanasanainen vastine. 1900-luvun kielenhuoltajat asettuivat voimakkaasti ilmaustyyppiä vastustamaan, eikä pitää-futuuria enää nykyisin kuule muualla kuin maagisissa yhteyksissä. Väitöskirjassani osoitan, että ruotsin vaikutus on vain yksi puoli asiasta. Lounaismurteisella pitää-verbillä oli nimittäin sellaisia ominaisuuksia, jotka tekivät siitä erinomaisen tarjokkaan ruotsin mallin mukaisen futuurin merkiksi. Vuosisataisen naapuruuden seurauksena verbi oli käynyt läpi ruotsin kielikylvyn jo ennen kirjakielen syntyä.

Tärkein piirre, joka skall-apuverbin vastineelta vaadittiin, oli ei-implikatiivisuus: lounaismurteinen pitää ei ota kantaa siihen, toteutuuko infinitiivillä ilmaistu toiminta: Aamulla piti lährettämän mut sis se meno laapahti ’piti lähteä, mutta ei lähdetty’. Menneen ajan toteutumattomien aikomusten ilmaiseminen on pitää– ja skola-verbien vahvinta yhteisaluetta. Kun ilmaus kopioitiin imperfektistä preesensiin, agricolalainen pitää-futuuri oli syntynyt. Jos ilmaukseen takertuikin sitkeä pakon sivumerkitys, se sopi kääntäjien tarkoituksiin hyvin. Uskonnollisessa kontekstissa kaikki on joka tapauksessa korkeammassa kädessä.

Pitää-verbillä ilmaistu pakko kuulostaa usein aikaisemmassa puhetilanteessa langetetulta. Puhuja välittää jonkun toisen antaman määräyksen. Asetelma juontaa pitää-verbin vanhasta ’pysymisen, muutoksen vastustamisen’ merkityksestä: se, mikä tuli sanotuksi, pitää. Tämä erityispiirre antoi ehkä tulkintaan taustatukea silloin, kun lauseet kuulostivat suomalaiseen korvaan oudoilta. Samalla kääntäjät tulivat rakentaneeksi yhteyttä Raamatun eri osien välille esittämällä Uuden testamentin tapahtumat aiempien profetioiden toteutumina.

Duha Elsayed on tammikuussa suomen kielestä väitellyt filosofian tohtori.

Duha Elsayed: Agricolan pitää – nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä. Turun yliopiston julkaisuja C448. Turun yliopisto 2018.