Nykyisille ja tuleville opiskelijoille – ja jo valmistuneille
Haluan kertoa teille kolme asiaa, jotka ovat vaikuttaneet elämääni Suomessa. Ensimmäinen oli pyörätie. Matkustaessani monta vuotta sitten Vantaan lentoasemalta Helsinkiin syysaamuna linja-autolla näin polkupyörätien. Tulen vanhasta Espanjan siirtomaasta, jossa ei silloin vielä suunniteltu edes leveitä teitä, joten voitte kuvitella, että pyörätie olisi ollut mahdoton ajatus.
Toinen ihmetyksen aihe on ollut helmikuinen tapahtuma penkkarit. Itken ilosta, kun seison tien vieressä ja katson nuorten iloisesti lähtevän koulusta, hyppäävän autoon ja heittävän karkkeja. Koulu ja perhe on valmistaneet heitä kohtamaan elämän iloisesti.
Kolmas on koulutusmahdollisuudet Suomessa. Keskustelin 34-vuotian suomen kielen opettajakollegan kanssa työpaikalla. Hän kertoi tulevansa köyhästä perheestä ja olevansa laman lapsi. Hän kertoi myös, kuinka hänen äitinsä kävi naapurin pellolla töissä saadakseen lapsille ruokaa. Hänen sanansa ovat pyörineet päässäni yli viikon. Tässä maassa on mahdollista opiskella, huolimatta opiskelijan sosiaalisesta ja taloudellisesta taustasta, ihonväristä, tai iästä.
Ensimmäisenä yliopisto-opiskeluvuotenani fonetiikan tunnilla Maija S. Peltola lausui opiskelijoille mielenkiintoisen väitelauseen. En usko, että monet meistä edes huomioivat hänen viestiään. Maija nosti kätensä ja sanoi: ”Miettikää, minkälaisia ihmisiä olette ensi keväänä.” Yliopistovuodet ovat meille muutoksen vuosia. Oppimme teorioita, paradigmoja ja vajaita paradigmoja, kirjoitamme lukemattomia esseitä ja käymme tenteissä. Muistiamme tentataan kaikilla mahdollisilla tavoilla kurssi-, laitos-, tiedekunta-, sähköisissä ja kotitenteissä. Saamme uusia ystäviä. Haalarit tulevat täyteen merkkejä, ja on sitsit, etkot ja jatkot.
Yliopisto, opinnot ja uudet tiedot muuttavat elämäämme. Sen myötä näemme maailman järjestelmänä, ja ymmärrämme, että tieto muuttaa kokonaisten kansojen elämää. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että mahdollisuus opiskella turvataan myös tulevaisuudessa kaikille, jotka haluavat opiskella.
Muuttuvassa maailmassa työpaikat eivät ole elämän pituisia ja muuttoliike tuo ja vie asukkaita uusille seuduille. Molempiin tapauksiin liittyy kouluttautumisen tarve. Myös yliopiston täytyy valmistautua uuteen muutokseen, jossa aikuiset ihmiset palaavat takaisin koulunpenkille.
Haluan kiittää omasta ja kaikkien muiden vuoden 2017 syksyllä valmistuneiden uusien maistereiden puolesta paitsi opetushenkilökuntaa myös kaikkia muita, jotka ovat tehneet töitä sen hyväksi, että opiskeluaikamme oli viiden tähden aikaa. Kiitos siivoojille, ruokapaikkojen työntekijöille, kiinteistön hoitajille, korvaamattomalle kirjaston henkilökunnalle ja arvokkaille opintosihteereille.
Marta López de Mäkinen piti vastavalmistuneen maisterin puheen humanistisen tiedekunnan publiikissa joulukuussa 2017.